sunnuntai 28. maaliskuuta 2010

Istuinalustoja ja tunnustus

Olen yrittänyt tuhota lankavarastojani ja hyvällä mallilla mennään toistaiseksi ainakin.

Hahtuvalangat ovat vähentyneet hitusen, kun keränlopuista neuloin ja virkkasin istuinalustoja, että saan näin kevään tullessa istuskella kivillä ja rapuilla ja missä vaan ulkosalla ilman, että joku tulee huomauttelemaan, ettei kylmässä maassa saa istua. Talvella saavat palvella pulkassa tai kylmällä auton penkillä lämmikkeenä. Kyllä näille käyttöä löytyy!


Vaaleanpunaiseen meni hahtuvaa 100g ja oranssinruskeaan 90g. Tuohon ruskavärityksiseen olisi saanut mennä enemmänkin, on vähän turhan matala ja leveä, mutta menee käytössä kyllä.

Oikein erityisen ihanaa oli kuitenkin saada tunnustus Ihastellen, ihmetellen... -blogin Anetelta. Osui juuri sopivaan saumaan. Kiitos!


Tunnustuksen annan eteenpäin seuraaville blogeille, jotka eivät vissiin ole jo saaneet tätä tunnustusta (monta muutakin ihanaa blogia olisi, mutta monella tämä jo olikin):
 Iinu,
RuttuNuttu
 Selia by Riikka
Meillä!

torstai 25. maaliskuuta 2010

Ruusuja rinsessalle

Tänään ei huvittanut ommella yhtään, eikä neuloakaan. Väkisin marssin ompelukoneelle ja aloin vain leikata paranneltua versiota edellisen bloggauksen mekosta.

Kas tässä:




Ja hupsista vaan, aiemmin neulomani neuletakki sopii kuin nakutettu mekon kanssa (ei tosin käy niin hyvin ilmi kuvasta)...


Kaavana olen käyttänyt, kuten edellisessäkin mekossa, Suuren Käsityölehden 5/2007 kaavaa (olisiko ollut nimellä ruutumekko), joskin edellistä mekkoa muokkasin alkuperäisestä ja tätä vielä enemmän. Helma on vuoritettu, yläosaa kavensin ja helmaa levensin ja lisäsin rypytyksen, yläosan olkaimet on myös kavennettu reilusti ja koko yläosa vuoritettu. Yläosan vetoketju olisi saanut olla himppasen pidempi, niin olisi helpompi pukea, mutta sujahtaa päälle näinkin.

Sovittelin tähänkin nauhoja ja pitsejä ja brodyyreitä, mutta lopulta päätin antaa vanhan kankaan päästä oikeuksiinsa ja olla pilaamatta sitä hörsöillä. Ja hyvä on näin. Tykkään ja kovasti!

Kangas on vanha verho Selia-blogin Riikalta. Kiitos Riikka!

Mikään muu ei sitten tänään olekaan onnistunut...

keskiviikko 24. maaliskuuta 2010

Jotain uutta, vanhaa, kierrätettyä ja sinistä

Ajatus lähti MeToon mekosta ja siitä, että Selian Riikalla oli myydä minulle juuri oikea kangas ideaani.




Ruutukangas on jäännöspala "emäntäpaidastani", ruusuinen kangas on Riikalta ostettu vanha verho, napit löytöjä äitini nappilaatikosta (näyttävät jo kertaalleen käytetyiltä), valkoinen satiinikanttinauha on myös löytö äitini ompelulaatikosta, hihojen nauhat ovat tainneet olla joskun jossain kiinnikin, ruusukerroksen helmassa olevan pitsin alkuperä on mysteeri.

Ei tästä ihan tullut ajatuksen tai esikuvansa mukainen, mutta käyttöön se pääsee silti kesällä. Ideaa jouduin muokkaamaan koko ompeluksen ajan, vyötärölle kiinnitin satiininauhan, jolla voi taakse solmia vähän väljyyksiä, alhalle tuli rimpsu, ruusuosaan pitsi ja eteen napit. Silti tuntuu, että jotain uupuu vielä. Tai että kädentiet saisivat olla sipposammat. Ehkä teen toisen samalla kaavalla, mutta eri tavalla: sirommat kädentiet, pienemmän yläosan ja reilusti suuremman helman yhdessä tai kahdessa yhtä pitkässä kerroksessa...

Tässä kokeilin rypytystä saumurilla. Näppärää, jos saumurissa meinaan on diffi. Kokeilkaa. Pitsin tai brodyyrin ompelin ensin ryppyyn saumurilla ja sitten vasta kiinni helmaan. Myös helman ruutukangas on rypytetty samoin saumurilla.

tiistai 23. maaliskuuta 2010

Paapii-blogissa on ihana arvonta

Paapii-blogin kissat ovat ihania. Kaikessa y ksinkertaisuudessaan ne tuovat hyvän mielen ja niiden naamoja katselee oikein mielellään.


Käykää tutustumassa ja osallistukaa arvontaan...

sunnuntai 21. maaliskuuta 2010

"Haasteellista" ja haasteellista

Edellisen postauksen pallohaalarista jäi yli sen verran fleeceä, että siitä syntyi vielä pipo Pirpanalle. Tämä on tällainen tosi haasteellinen malli, joka on nähty jo monessa muussakin blogissa, mutta kun se vaan toimii. Tosin en malttanut pienentää tarpeeksi, eli tulee käyttöön varmaan vasta syksyllä tai keväällä kypärämyssyn kanssa.


Mutta se, mikä tekee bloggaamisesta haasteellista, on kuvat. Jos kuvaa Pirpanaa, ei meinaa saada millään kuvia, kaikki alle 2-vuotiaita kuvanneet varmasti allekirjoittavat tämän. Ja sitten, kun tarvitsisi saada kuva itselle tehdystä, ei kuvaaminen ole yhtänä sen helpompaa: 100 kuvaa kameran vitkalaukaisimella tai 3 miehen ottamaa kuvaa. Enempää ei mies viitsinyt ottaa, ensimmäisessäkin kuvassa kun näkyi paita. Ei sitten...


Kangas on ostettu Triteksiltä viime reissulla, sellaista oikein mukavasti laskeutuvaa, vähän painavempaa, ohutta trikoota. Väri on kuvassa väärin, oikeasti on enemmän persikkainen (mutta ei voinut mieheltä vaatia enempää kuvia...). Kaava on Modan numerosta 2/2010. Kaulus laskeutuu mukavasti, tykkään, mutta muu istuvuus on vielä arvailujen varassa. Kesäpaidaksi tämän tein, katsotaan sitten, että kavennetaanko vai mitä tehdään, kunhan tuo "vyötärönpienennys" tässä nyt tapahtuu. Lehdessä toppi oli tehty vissiin silkistä ja leikattu vinoon, minulla on langansuunta ihan normaali, en leikellyt vinoon, kun tämä trikoo laskeutuu muutenkin niin hyvin.

Suosittelen kokeilemaan kaavaa, oli tosi kiva, nopea ja helppo ommella. Samalla kaavalla saa kankaasta riippuen juhlavampaa tai sitten tällaista tavallisempaa paitaa. Itselle kyllä pidensin helmaa jonkin verran ja seuraavaan paitaan teen yläosan vuorin paljon pidemmäksi. Jos koko on ihan sieltä pienestä päästä, vuorin mitta varmaan riittääkin, mutta minulla ei, jää ikävästi näkyviin rajana.

torstai 18. maaliskuuta 2010

Pallohaalari

Kevääksi ja ehkä syksyksikin, koska malli on reilu, valmistui välihaalari superpehmoisesta pallofleecestä. Koko on 86 ja kuten näkyy, ei se nafti ole, vaikka muuten meillä onkin käytössä tuo koko.


Kaava on Suuresta Käsityölehdestä 9/2008 ja samalla kaavalla olen ommellut jo aiemminkin. Yläosa on ehkä turhan vältä, mutta helppo ja passeli malli muuten.

Ihanan pehmoisen ja ohuen pallofleecen olen tilannut Iinulta ja resori on Triteksiltä.

tiistai 16. maaliskuuta 2010

Sydäntakki

Tässä tämä nyt on. Syy siihen, miksi Pirpana ei eilen suostunut sovittamaan neuletakkiaan. Ja syy siihen, miksi viime aikoina on kulunut paljon suklaata ja valmistunut ei mitään.


Välikausitakki Pirpanalle Suuren Käsityölehden  3/2006 kaavaa muokaten.

Koneeni ei suostunut ompelemaan napinläpiä tälle kankaalle, siksipä huppuun onkin laitettu kumppari, eikä nyöriä, samoin helmasta jätin nyörin pois ja laitoin sivuihin pätkät kuminauhaa. Huppukin tuli kiinnitetyksi hieman eri tavalla (ja ommeltua ja leikattuakin kahteen kertaan) ja siinä on edessä nepparisuljenta.



Alkuperäisessä kaavassa oli nappilista, napit korvasin vetoketjulla. Että voi olla vaikeeta täsmätä tuollaista sydäntä kohdilleen. Jep, heittoa tuli, muttei sitä tuolleen nopsaan katsottuna huomaa, kun takki on päällä. Hihansuihin lisäsin myös resorit, näkyvät, kun takki on henkarissa, muttei silloin kun takki on päällä. Tarkoitus olisi estää tuulta.


Ryppyinen se on, mutta silitäpäs tuollaista vedenpitävää ulkoilukangasta. Lirpakkeet sydämen sivuilla on heijastinnauhaa, samaa löytyy lirpake myös hupusta.

Oikeastaan aika hauska, mutta tuolleen pihatakiksi ja harjoituskappaleeksi aivan liikaa vaivaa ja mietintää ja purkamista. Mutta jotenkin tekee mieli tehdä toinenkin...

Niin ja kaikki kankaat sekä vetoketju on ostettu Eurokankaasta. nepparit KAM:n muovisia, sitä pienempää kokoa.

Vinkatkaa, jos tiedätte koossa 86 tai 92 kivan ja simppelin ulkohousukaavan!

maanantai 15. maaliskuuta 2010

Pirpanan kaarrokepalmikkojakku

Tällainen söpöstelyneuletakki valmistui, kun tänään sain vihdoin kiinnitettyä napit. Minä tykkään, mutta Pirpana ei suostu edes sovittamaan... Siksipä ei tämän kummoisempaa kuvaakaan...


Malli: Kaarrokepalmikkojakku (malli 55), Moda 1/2010
Koko: 1-2 -vuotiaan
Lanka: Sirdar Snuggly Baby Bamboo Dk, väri 136´(luonnossa hieman kirkkaampi)
Langan menekki: 200g (vajaa metri jäi yli)

Edit:
Suostui se pirpana sittenkin sovittamaan, lopulta. Kun tänään ei ollut tarjolla muuta mielenkiintoisempaa sovitettavaa.

Jakku istuu Pirpanalle todella kauniisti! Puolitoistavuotiaasta vaan ei oikein tahdo saada sellaista kuvaa, jossa tuo jakun oikea luonne tulisi esille. Mutta voin kyllä suositella lämpimästi mallia kaikille. Kannattanee neuloa jakku juuri tuolla langalla, uskoisin mallin vaativan tuollaisen raskaamman, laskeutuvan langan. Tässä kuvassa langan värikin on oikeampi.


Stailaus ei ole ihan kohdillaan, mutta saanemme sen anteeksi. Jalassa olisi vielä Kuomatkin...

tiistai 9. maaliskuuta 2010

Riittoisaa lankaa

Pirpanan jouluksi valmistuneesta mekkosesta tai tunikasta jäi hieman yli lankaa. Ajattelin kuluttaa langan loppuun, mutta ei se sitten niin mennyt, tuota lankaa on yhä nöttönen jäljellä. Jos siitä tulisi vielä vaikka baskeri?


Malli: Moda 2/2009, malli 36, tytön pitsitunika
Muutokset: Pidennetty n. pari senttiä ja silmukat laskettu uusiksi, hihat muokattu
Puikot: 3 ja 3,5
Lanka: Ohjeesta poiketen GGH Bali
Langan menekki: n. 60g

Tämä valmistui jo helmikuussa, muta onpahan jäänyt bloggaamatta, langankulutuksessa se näkyy kuitenkin.

maanantai 8. maaliskuuta 2010

Ostettu, saatu ja tuhottu

Perjantaina suunnitelmat menivät totaalisesti uusiksi, kun herättiin Pirpanan kanssa vasta aamulla puoli yksitoista. Päivästä tuli loistava shoppailureissu Tampereelle, Triteksille tietty.


Yläkuvan vasen trikoo ja koiratrikoo ovat pakalta, muut ovat kilopaloja. Alakuvassa raidallinen trikoo on oikeasti eri väristä, tummaa luumua ja oliivinvihreää, kuten reunimmainen ohut collegeneuloskin. Raidallisesta tulee leggareita tai paitaa ja vihreästä suunnittelin mekkoa leggareiden kaveriksi tulevaksi syksyksi. Tässä ei olla päästy edes kevääseen, kun minä jo suunnittelen syksyä... Tietenkin mukaan tarttui paljon yksivärisiä trikoita ja resoreita ja joitain muitakin kuviollisia, mutta loput kuviolliset menivät jo äidilleni. Ainakin perjantaina valikoimat olivat aikas hyvät...

Ja katsokaa, mitä minä olen saanut. Työkaveri entiseltä työpaikalta lahjoitti minulle kasan Tapettitehdas Pihlgren ja Ritolan tapetttipaloja korttiaskarteluun. Raaskiiko näitä edes käyttää, jos vaan silmäilee ja ihastelee?


Ja sitten se tuho-osasto. Meillä koirat ovat rikkoneet kasan lakanoita (joo, silloin kun vielä pääsivät sänkyyn ja niitä oli kaksi). Lakanat ovat muuten käyttökelpoisia ja kunnollisia, mutta niissä on reikä siellä, toinen täällä. Enhän minä ole raskinut Finlaysonilaisia heittää roskiinkaan, vaan ovat pyörineet tuolla laatikossansa. Nyt ompelin niistä Pirpanalle aluslakanoita ja pussilakanoita. Joskin kuvassa olevat punavalkoinen ja mustavalkoinen pussilakana ovat kyllä ihan Ikean uutta kangasta, mutta lisäsin mustavalkoiseen vanhasta aluslakanasta helmaan pätkän, jotta lakana peittää peiton pesunkin jälkeen. Ikean kangaspakassa kun kangasta on tasan 3m ja peitto on 1,5m korkea. Myönnän, ei ole värit yhtään puolitoistavuotiaan pikkutytön, mutta kuitenkin aika makeet, etten sanoisi. Voipi olla, että tuohon virtahepolakanaankin joutuu ompelemaan vielä jatkopätkän, niin hilkulla nuo Ikealaiset ovat.


Tämä on nyt tällainen välibloggaus. Mielenkiintoisempaakin (ja hermoja raastavaa) on tekeillä, mikäli koskaan valmistuu. Eilen jo jätin kesken koko homman ja siirryin syömään suklaata ja siitä sitten ompelemaan lakanoita. Ei ole minua ja napinläpiä tarkoitettu toisillemme, eikä varmaan ulkoilukangastakaan, eikä ainakaan nykyisen ompelukoneen kanssa. Oikeanlainen paininjalka voisi tietty auttaa tai se teflonteippi, mutta eipä sitä taida tähän hätään mistään saada.

torstai 4. maaliskuuta 2010

Apinoita ihan pienelle

Nyt sitä lupaamaani jotain muuta. Lehti tosin on sama, Ottobre Design 6/2009. Lehdessä tuntuu olevan monta mielenkiintoista mallia, joita haluan kokeilla.


Haalari vauvalle koossa 56.

Tarkoitus oli saada tuo apinakangas loppumaan, mutta mitä vielä, sitähän riittää yhä. Malli oli kyllä ihan kiva tehdä. Alaosa on ihan kokonaan auki, siis myös resorit aukeavat. Voisin kokeilla tehdä mallin myös niin, että resorit olisivat umpinaiset, siis rinkulat, mutta en ehkä tässä koossa. Kiinnitys haaroista on KAM:n neppareilla.

Ja kyllä, harjoitus alkaa tuottaa tulosta. Vielä ei olla mestaritasolla, ei lähelläkään, mutta kanttaukset alkavat olla jo käyttökelpoiset ja ihan "ookoot". Pitää vaan sitkeästi jatkaa resoriharjoituksia!

keskiviikko 3. maaliskuuta 2010

Vielä vähän lisää...

Vielä muutama punainen vaate. Vielä muutama Night Owl ja yksi Mockingbird... Ensi kerralla jo jotain muuta... Lupaan!


Kaavana on ottobren Night Owl ja kankaat on ostettu tietenkin Triteksiltä.



Mekkosessa kaavana on Ottobren Mockingbird. Tämänkin kankaat on ostettu juurikin sieltä Triteksiltä. Sieltä saa joskus valmiiksi paidan etukappaleiksi leikattuja paloja, joissa on yksi iso kuva. Tämä on juurikin sellainen, mutta oli pala, ei paidaksi leikattu. Ja kerrankin paloja oli kaksi, joten sain kokonaisen vaatteen aikaiseksi. Tästä piti tulla tunika, mutta koska kuva on niin iso, piti laittaa lisää mittaa ja on sitten mekkomittainen. Bambille kiinnitin rusetin päähän, jotta näkee helpommin, miten päin puetaan, takakappaleessa kun on myös bambi. Kaulanaukkoon etukappaleelle laitoin vähän rypytystä, jotta näyttäisi enemmän mekolta. Harkitsen vielä, teenkö etukappaleen bambille silmän. Muutoin tuli kiva, mutta jotenkin näyttää kuitenkin yöpaidalta...



Ja sitten sain yliannostuksen punaista ja päätin vaihtaa saumuriin langat. Kaava on se samainen Ottobren Night Owl. Ja näitä ei ole enää valmiiksi leikattuna. Kiva kaava, tykkään, mutta johan näitä on ommeltu. Tekee mieli tehdä muutakin, siis välillä... Tämän paidan kankaat on ystävä ostanut Ottobrelta.

maanantai 1. maaliskuuta 2010

Punaiset langat

Olen aika laiska vaihtamaan saumuriin jatkuvasti lankoja, vaikkei se vaikeaa olekaan. Siksipä tässä on tulossa nyt ja lähiaikoinakin lähinnä punaisia ompeluksia.


Pari paitaa Ottobren Night Owl -kaavalla. Molemmat kankaat ovat Triteksiltä. Kaulanaukon resori olisi tosin saanut olla lyhyempi...



Ja Mockingbird-yömekko, jonka kaava on myös Ottobren lehdestä 6/2009. Tämäkin kangas on ostettu Triteksiltä. Kuvassa näkyy huonosti, mutta pilkkujen seassa nuo isommat täplät ovat sydämiä.

Tällaisia tällä kertaa. Tänään olenkin vaan leikannut uusia ompeluksia, en ehtinyt yhtään ompelemaan, mikä on toisaalta ihan hyvä, tuo kaasujalka alkoi vähän väsymään...