maanantai 17. helmikuuta 2014

Yhteistyössä

Vanhinta tyttöäni kiinnostaa hurjan paljon vaatteiden tekeminen ja erityisesti kaavojen piirtäminen, jossa hän on itseasiassa aikas hyvä! Yhteistyössä teimme hänelle kesämekon, jota hän ylpeydellä esittelee kaikille meillä kylässä käyville.

Tyttö ihastui Ottobrenin lehdessä (3/2012) näkemäänsä Ola de Calor -mekkokaavaan. Koska mekko alkoi koosta 128 ja oli mittausteni mukaan järkyttävän leveä tytölleni, laitoin hänet piirtämänä hyväksi havaitsemani kaava: Ottobrenin (1/2013) Verushka topin koossa 122. Hieman muokkasin topin kaavaa ja tottakai myös pidensin ja levensin helmaa kohden. Ola de Calor mekossa oli vyölle trikoiset lenkit, ne jätin pois, koska tuntuivat liian massiivisilta, sen sijaan letitin lenkit mekon sivusaumoihin ompelulangasta.


Kankaat valitsi tyttö itse. Itse olisin valinnut toisin, mutta on tää vaan aika kiva!

maanantai 10. helmikuuta 2014

Rusetteja

Neenuskalta tilasin ihanaa rusettikuvioista joustocollegea, josta tytöt saivat pussitunikamekot. Tunikat näistä piti tulla, mutta ajattelin hyödyntää kankaan vähän paremmin, joten tein reippaasti pitemmät. Ainakin Pirpanan mekko tulee menemään pitkään, ehkä sitten joskus vielä myös tunikana.


Oli niin kiire sovittamaan, että helman kuminauha on vielä sovitustilassa ja roikkuu kauniisti helmasta. 



Pirpanalla käytin kaavapohjana Ottobrenin (4/2012) Autumn Forest -hupparin kaavaa koossa 122. Hihan pidensin ja jätin ilman resoreita ja onhan tuota muutenkin muokattu aika reilulla kädellä, mutta kaava on hyvä pohja hoikan lapsen kaavaksi, voi leikata ihan saumanvarojen kanssa.


Pikkusiskolla kaavan pohjana oli Ottobrenin (6/2013) Mr. Bear paitakaava, jossa on turkasen leveät olkapäät. Pikkusisko on leveäharteinen, mutta silti tuo yläosa jäi laatikkomaiseksi. Jos ei pesussa tokene, niin kavennan, sen verta häiritsee. Koko on 104.

maanantai 3. helmikuuta 2014

Sellaista ja tällaista

Kaikenlaista on kerennyt taas valmistumaan jossain välissä. Tässä näitä kuviin ehtineitä...


Aikoja sitten Majapuulta ostetusta neuloksesta tuli nyt vihdoin pipo meidän pojalle. Toinen menee miehen kaverin pojalle 1-vuotislahjaksi. 


Poika sai unileluksi ihanaakin ihanemman Siirin, jonka valmistuspaketin tilasin PaaPiilta. Tämä on niitä harvinaisuuksia siltä osin, että valmistui samana päivänä, kuin paketti putkahti postilaatikkoon. Minä kun olen enemmän säilönnän harrastaja.


Nämäkään eivät kankaina kauaa marinoituneet, päivän vain.  Pirpana sai siis kasan uusia leggareita. Kaava on Ottobrenin Ropina  (6/2012) koossa 116, josta muokkasin hieman lahkeen suuta ja pidensin kokoon 122, koska leveys näissä on riittävä, tai oikeastaan saisi olla kapeampi, mutta halusin tehdä leggarit, joiden alle mahtuu tarvittaessa sukkahousutkin ilman että pukemisesta tulee koettelemus. Käyttökelpoinen kaava, mutta näissä jää meillä eteen tyhjää tilaa, pitänee siis fiksata jotenkin.