Ajatus lähti MeToon mekosta ja siitä, että Selian Riikalla oli myydä minulle juuri oikea kangas ideaani.
Ruutukangas on jäännöspala "emäntäpaidastani", ruusuinen kangas on Riikalta ostettu vanha verho, napit löytöjä äitini nappilaatikosta (näyttävät jo kertaalleen käytetyiltä), valkoinen satiinikanttinauha on myös löytö äitini ompelulaatikosta, hihojen nauhat ovat tainneet olla joskun jossain kiinnikin, ruusukerroksen helmassa olevan pitsin alkuperä on mysteeri.
Ei tästä ihan tullut ajatuksen tai esikuvansa mukainen, mutta käyttöön se pääsee silti kesällä. Ideaa jouduin muokkaamaan koko ompeluksen ajan, vyötärölle kiinnitin satiininauhan, jolla voi taakse solmia vähän väljyyksiä, alhalle tuli rimpsu, ruusuosaan pitsi ja eteen napit. Silti tuntuu, että jotain uupuu vielä. Tai että kädentiet saisivat olla sipposammat. Ehkä teen toisen samalla kaavalla, mutta eri tavalla: sirommat kädentiet, pienemmän yläosan ja reilusti suuremman helman yhdessä tai kahdessa yhtä pitkässä kerroksessa...
Tässä kokeilin rypytystä saumurilla. Näppärää, jos saumurissa meinaan on diffi. Kokeilkaa. Pitsin tai brodyyrin ompelin ensin ryppyyn saumurilla ja sitten vasta kiinni helmaan. Myös helman ruutukangas on rypytetty samoin saumurilla.
Ne Me too-vaatteet on vaan niin ihania ja tämä sinun tekemä myös! Nyt tekisi mieli tehdä tuollainen...ehkä hyvä, että kangas on nyt sinulla ;). Hommaa kun on jo muutenkin tuolla ompelupöydällä.
VastaaPoistaKiitos Riikka! Onneksi netti tökki, enkä aamulla saanut vastattua sinulle, että täällähän tuota kangasta olisi vielä. Eipä ole enää, tänään valmistui yksi ihanuus lisää ja kangasta jäi vain ihan himppasen johonkin...
VastaaPoista