lauantai 30. kesäkuuta 2012

Piina, piinampi, piinoin

Nämä hopeaketjut ovat valmistuneet jo aikoja sitten, mutta jääneet bloggaamatta. Korjataan vääryys nyt.

Ketjun malli on nimeltään piina. Jep, piina, eikä suotta. Siitä huolimatta tämä on yksi lempimalleistani tehdä, mutta myös ulkonäöllisesti. Alku oli hankalaa, mutta kun mallin tajuaa, tätä on todella nopea tehdä. Olisikohan tämä itse asiassa ollut toinen kutjumalli, jonka opettelin.


Rannekoru on tehty 1mm vahvuisesta hopealangasta. Luulin, että pidän juuri tällaisesta massiivisemmasta ketjusta, vaikkei tämäkään vielä mitenkään vahva ole, kunnes kokeilin ohuempaa lankaa...


Ylimmäinen ketju on juuri tuo 1mm vahvasta hopealangasta väännetty rannekoru, keskellä oleva kaulaketju on tehty 0,8 mm vahvuisesta hopealangasta, alin ketju, ehdoton suosikkini, on 0,6 mm vahvuisesta hopealangasta.


Tuo ohuin piina on kaulaketjumittainen ja kuvassa vertailukohtana on tavallinen, lasipäinen nuppineula. Tuo ketju on luonnossa niin kaunis, suloinen ja siro, ehdottomasti näistä kaikista paras. Tekisin lisääkin, jos joku sahaisi minulle lenkit valmiiksi. Veivin löytäminen oli hankalaa, mutta onneksi löytyi sopivan kokoinen sukkapuikko, jolle lanka kieputettiin porakoneen avulla. Ohuen hopealankaspiraalin sahaaminen oli haastavaa ja hidasta ja lenkkejä tarvittiin todella paljon. Mutta toki, lopputulos on niin palkitseva!


perjantai 29. kesäkuuta 2012

Harjoitus tekee monta valmista

Olen ommellut kyllästymiseen asti yöpukuja, vetoketjuja ja kaulanaukkoja. Kun lopulta tajusin, miten saan täydellisen kaulanaukon, vetoketjujen kanssa olisi vielä viilaamista. En pidä yhtään vetoketjujen ompelemisesta.

Mutta tässä niitä on, kaikkiaan seitsemän, koossa 62 ja 68. Ommeltu pääosin kankaista, joista en päälivaatteita meille tule koskaan tekemään. Apinakirahvista en pidä yhtään, mutta valmiina yöpukuna se olikin aika kiva. Samoin epäilin saavani pingviineistä päänsärkyä, mutta se onkin näistä kaikista kivoin yöppä. Marimekon kirahveista tein siitäkin huolimatta yöpukuja, että Pirpanan mielestä tytölle ei sovi sininen.


Kaavana minulla oli ennestään tuttu ja toimivaksi todettu Ottobrenin kaava lehdestä 3/2005.

keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Itte itteltä ittelle

Kuvakavalkadi ittelle tehdyistä vaatteista. Oikeastaan ittelle on tosi hauska ommella, voittaa vaatekauppa- ja sovituskoppireissut kahden lapsen kanssa mennen tullen. Kunhan vaan löytää ne kivat kaavat.



Pahoittelen luvattoman huonolaatuisia kuvia, kuvattu - kuten näkyy - peilin kautta.

Edit: Nyt kun sain kaavatkin tarkistettua, niin lisätään tieto tänne. Ananastunika on Ottobrenin Bohemian (5/2009), raidallinen Ottobrenin Everyday Scoop Neck (5/2011) ja kietaisuyläosallisen tunikan kaava on piirretty Me&I:n valmiista tunikasta.

sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Ihana Lillestoffin punahilkka

Ai että nämä Lillestoffin uudet kankaat ovat ihania. Tykkään hirmuisesti mm. tästä punahilkasta, vaikka aluksi se tuntuikin väritykseltään vähän räikeältä, lähinnä tuo vihreä siis. Vierastan kirkasta vihreää todella paljon.

Mutta tästä tuli niin kesäinen!


Kaavakin on uusi kokeilu, Ottobrenin Hoops lehdestä 3/2012. Todella kivan mallinen meidän Pirpanalle. Tein koossa 110, mutta ilman sivusaumanvaroja. Helmaa pidensin hitusen ja seuraavaan pidennän toisen hitusen.

Punahilkka on tilattu Ikasyriltä. Resori on löytö omasta resorihyllystä, sattui olemaan juuri sopivaa punaista, tuollaista ei kirkasta, oranssiin taittavaa, kuten kankaassakin. Onneksi omistan laajan resorivalikoiman...

lauantai 16. kesäkuuta 2012

Karavaanarit lomalla

Tykään - en tykkää - tykkään...

Sain tätä lomalla / karavaanarit -interlockia (kumpaakin nimeä olen nähnyt käytettävän) Ikasyrin salaisesta paketista joskus tuossa muinoin. Tämä näytti ihan Pirpanan yöpukukankaalle, mutta päätin sitten kuitenkin hävittää tämän ja vaihdoinkin tämän kankaan muistaakseni ihanaan sydänvelouriin, josta syntyi tytöille singoallat.

Jäi kuitenkin sen verran kaihertamaan tämän kankaan hävitys, että eräillä kangasvaihtareilla vaihdoin palasen tätä kangasta itselleni ja myöhemmin sitten vähän vielä lisää. Pirpana sai yöpukunsa siis.


Kaavana käytin Ottobrenin Mockingbird-yömekkokaavaa lehdestä 6/2009. Kangasta oli ihan liian vähän, joten hihat piti tehdä lyhyinä ja helmaakin lyhensin runsaasti. Tämä on siis enemmänkin mekkomittainen, ei nilkkapituinen, kuten esikuvansa, mutta ylttää reilusti silti polven alapuolelle.



lauantai 9. kesäkuuta 2012

Päälisbuumi

Nyt valmistui se toinenkin päälinen BabyBjörn sitteriin. Itseasiassa tekisi mieli tehdä kolmaskin, mutta se taitaisi olla liioiteltua. Kivaa kuitenkin oli, etenkin kankaita valitessa ja suunnitellessa värejä.


Päälisen kuviollinen kangas on Almedahlsin Jakten -puuvillakangasta, sellaista paksua, onko se sitten markiisia, canvasta vai mitä. Limenvihreä on  ohuempaa, todella napakkaa markiisia. Kaupassa olisi ollut myös juuri tismalleen tuota kissankellonsinistä markiisia, mutta jotenkin tämä lime näytti tuon kuviollisen kanssa paremmalta. Sinisellä olisi saanut kuitenkin enemmän vaihtelua, sillä toinen puoli on kokonaan lime, kuten aiemmin valmistuneessa päälisessä. Punaisenkin olisin voinut ottaa, mutta ihana tämä on näinkin.


Tuo etupaneeli on käännettävää mallia, joten sillä saa vaihtelua ulkoasuun, ja sille yksiväriselle puolelle  vähän väriä. Nuo kiinnitysnappulat ja napit valitsin tarkoituksella punaisena (noh, ei kaupassa kyllä kovin montaa värivaihtoehtoa olisi ollutkaan), tuovat vähän lisää väriä, varsinkin yksiväriselle puolelle.

Tästä tuli ehkä lemppari.

Tuota kuviollista kangasta hamstrasin enemmänkin, tarkoituksena olisi tehdä lasten leikkihuoneeseen sohvalle tyynyt, jos vaan raaskin. Voisi olla aika kiva, jos tekisi muutaman tyynyt, joissa kaikissa olisi eri väriset taustat, ehkä lime, punainen ja pinkki...


torstai 7. kesäkuuta 2012

BabyBjörn sitteriin uusi päälinen

Ostin, edullisesti tietty, hieman ruman, mutta rungoltaan huippukuntoisen BabyBjörn sitterin. Meillä tytöt tykkäsivät tämän mallisesta sitteristä, joten oletan, (ja toivon) että kolmaskin tykkää keikutella itse itseään. Tarvittiin vain uusi päälinen, joka kestää katseita paremmin, kuin alkuperäinen haalea keltabeige, joka tarkemmin katseltuna oli kulumassa puhkikin ihan kohta.


Piirsin kaavat vanhaa päälistä apuna käyttäen ja ompelin koeversion, joka hupsis vaan, istui erinomaisesti, ja oli todella helppo tehdä. Minua kun vähän peloteltiin, että ei välttämättä onnistu niin helposti, että istuinosan kanssa voi olla ongelmia ja puuha olisi muutenkin ei niin miellyttävää. Ihmettelin kovasti koeversion ommeltuani. Itse kun olisin ollut valmis ompelemaan vaikka kymmenen siltä istumalta.

Noh, koeversioon en tietenkään ommellut kiinnityssysteemejä, enkä tuota etupaneelia, joiden tekeminen veikin vähän enemmän aikaa. Lisäksi innoissani ompelin kutakuinkin jokaisen kappaleen väärinpäin, tai yhdistelin vääriä osia toisiinsa. Ja purin, ja purin, ja purin. Ei mennyt yhtään niinkuin Strömsössä. Toki saumatkin piti ommella järeämmin, kuin koeversioon. Ehken siis kuitenkaan teekään kymmentä.


Mutta ihan kiva tästä tuli. Alaosa on vähän turhan tiukka, mutta tällä mennään, en aio purkaa ja leventää muutamaa milliä.

Päälinen on kääntömallia. Takaosa on kokonaan limenvihreä ja tuo etupaneeli, joka estää lasta tipumasta on myös toiselta puolelta limenvihreä. Tällä päälisellä saa siis neljä erilaista ilmettä sitterille, jos tahtoo kikkailla.



Kaikesta huolimatta, ostin kuitenkin toisenkin kankaan, ja aion tehdä toisenkin päälisen. Ei sitten ole haittaa, jos päälinen joutuu pesuun, esikoisen kanssa päälinen oli nimittäin jatkuvasti pesussa, eikä neiti (itse asiassa kummatkaan neidit) viihtynyt kuin sylissä ja sitterissä... On sitä hyvä varautua ainakin!

sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

Mekkoja kesähelteille

Pirpanan vaatekaappi on aika tyhjä, kun siirryttiin kokoon 110, mutta en ollut ostanut varastoon juuri mitään. Kerrankin! Ajattelin, että on sitten kiva ommella just siitä kankaasta, mikä on ihaninta ja ostaa kaupasta sesongin uutuuksia. Noh, kaupassahan ei sitten ole ollut yhtään mitään kivaa tai kaikista kivoista on koot loppu. Ja ompelukin on ollut jotenkin plääh...

Mutta nyt on tehty kaksi singoallaa kesäksi Ottobrenin (3/2009) Kolmen konstin mekkokaavaa hyväksi käyttäen. Pituus on 110 kokoisesta kaavasta, leveys 104 kokoisesta, ja ilman saumanvaroja. Oikeastaan leveys voisi olla 98 kokoisestakin kaavasta tai ehkä pienemmästäkin, jos tällä kaavalla tekisi t-paitoja, joita itse asiassa saatankin tehdä.


Tämä Ikasyristä tilattu kesäinen jersey on vaan ihanaa, vaikka tiedänkin kuosin jakavan mielipiteitä.


Irvikissoitakin tykkään, tulee mieleeni Liisa Ihmemmaasta se kissa, jonka nimeä en muista (tämä on ostettu Hannan Kankaasta). Tätä on ehkä hankittava vielä nuorimmaiselle, joka on kova kisufani. Tämän mekon kaulanaukkoa hölläsin ylimmäisen mekon mittoihin kuvien oton jälkeen, parempi se on suuremmalla kaulanaukolla.

Singoalla on se malli, josta tykkään meidän tytöillä. Montakohan mekkoa sitä voisi ommella?