maanantai 29. marraskuuta 2010

Peruspipo

Joululahjaksi neuloin eilen ihan peruspipon.


Voiko miesihmiselle oikein kummallisempaa tehdä? Siis niin, että pitää myös päässä...



Lanka oli jotenkin vaikea löytää. Värin piti olla tumma, lanka villaa ja paksua ja ehdottomasti konepestävää 40-asteessa, muuten lahjan saaja menee ja huovuttaa pipon kuitenkin. Niin ja Novitastahan ei pipoa voi neuloa, kutittaa villapaitanakin, eli lanka ei saanut myöskään kutittaa. Messuilta sitten löytyikin sopiva laatu Vihreän Vyyhdin osastolta.

Lanka: Linie 157 Tessa (väri harmaa 106)
Puikot: 4
Menekki: 72g
Koko: aikuisen

Nyt harkitsen, tilaisinko tätä vielä yhden kerän harmaata, että saisin loppukerän neulottua pipomuodossa pois. Ärsyttää nuo pienet lankakerien jämät, joista ei yksinään ole mihinkään. Tätä löytyis muitakin kivoja värejä, joista huvittaisi itselle tai lapsille pipo(j)a. (Itseasiassa merinovillaosastolla tuolla olisi vieläkin houkuttelevampia lankoja...)


sunnuntai 28. marraskuuta 2010

Opetussaippuaa

Olen veljeni perheelle antanut pari saippuapalaa ja tietenkin hehkuttanut, miten hauskaa ja mielenkiintoisa saippuan valmistaminen on. Nyt veljen vaimokin on innostunut tekemään itse saippuaa ja näytin hänelle eilen, miten kaikki käytännössä käy.


Veljen vaimo toi omat lipeät ja kookosrasvaa, sekä rypsiöljyä. Perustaikinan teimme siis niistä. Minun varastoistani massaan sekoitettiin eteerisiä öljyjä tuoksuiksi (bergamotti, sitruuna ja litsea), sekä koristeeksi massaan ja saippuan pintaan kehäkukan terälehtiä.


Tästä tuli kaunista saippuaa, en vaan osannut vangita sen kauneutta kuviin. Tuoksu on huumaava, lämpimän raikas sitrustuoksu. Leikkuupinnoilla terälehdet tekivät raitoja, mutta minusta se tuo särmää. Muualla saippuassa terälehdet hieman kuultavat valkeassa saippuassa. Tässä saippuassa ulkonäkö ja tuoksu kohtaavat täysin. (Niin sääli, ettei netissä ole tuoksuominaisuutta... ) Onnistumisen iloa parhaimmillaan!

perjantai 26. marraskuuta 2010

Meillä tuoksuvat saippuat!

Suuressa saippuainnostuksessani mikä syy tahansa on kelvannut syyksi tehdä uutta saippuaa. Tällä kertaa keksin tarjota miehelle remonttisaippuaa. Saa nähdä miten tällä lähtee traktorirasvat ja muut.


Kokeilin Saara Kuhan kirjan Rassaajan saippuan reseptiä. Siinä mielessä satsi meni mönkään, että tuoksu on aivan jotain muuta, kuin mitä kuvittelin. Laitoin tuoksuksi eteerisiä bergamotti-, litsea- ja appelsiiniöljyjä, joilla kuvittelin tekeväni raikkan, miehellekin sopivan sitrustuoksun. Metsään mentiin ja kovaa, koska saippuassa on myös kahvinpuruja tuomassa tuoksua ja hienoista kuorivuutta. Tuoksu on aivan älyttömän herkullinen, kuin appelsiinisuklaa kahvivivahteella. Eri rasvat vain ja teen itselleni samalla öljy- ja lisukesekoituksella kuorintasaippuaa. Syötävän hyvän tuoksuista! Tuoksu ei miestä kuulemma haittaa, pystyy käyttämään ja kyllähän nuo eteeriset öljyt ajan myötä (valitettavasti) haihtuvat.


Toinen saippuasatsini on tervasaippuaa. Veljeni on pyydellyt, että tekisin tervasaippuaa hänelle ja vihdoin uskalsin. Hyvin onnistui! Ihana tervan tuoksu. Laitoin 500g rasvoja 30g tervaa (Saaran kirjassa mainittiin 5-20%) vähempikin taitaisi kyllä riittää. Tuoksu on ainakin vielä todella voimakas, mutta minä pidän.

Tervasaippuani on oikeasti paljon tummempaa. Salama tekee väristä liian oranssin ja vaalean. Muotteina käytin fetapurkkeja. Niillä saa kivat reunat saippuaan.

tiistai 23. marraskuuta 2010

Joululahjamekko

Ompelin joululahjaksi yhdelle pienelle tyttöselle tällaisen mekkosen. Jottei olisi mennyt ihan itsensä toistamiseksi, laitoin taas vähän nappeja koristeeksi, nyt kun kerran hokasin, miten näppäraa nappien kiinnittäminen ompelukoneella on.


Kaava: Farbenmix Tini
Kangas: Velour, Eurokangas
Koko: 86/92



Kattokee nyt tuota helmaa. Koneeni tekee kaksoisneulalla ompeleen keskustan jotenkin hieman korkeammaksi. Toivottavasti tasoittuu pesussa. Tällä uudella koneella kaksoisneulalla tikki on kyllä muuten todella kaunista.

(Kyllä koko on oikeasti 86/92 ja sopii vallan hyvin meidän Pirpanalle, joka normaalisti käyttää vaatekokoa 98. Onpahan mekossa kasvunvaraa...)

Messuostoksia

Itseasiassa jo perjantaina poikkesin kädentaitomessuilla ja aika loppui kesken. Ehdin kiertämään kokonaan väärän hallin, toisessa hallissa olisi ollut enemmän uutta ja mielenkiintoista (eli enemmän ostettavaa). Ensi kerralla otan selvää, missä ovat ne osastot, joilla oikeasti haluan käydä, ettei käy, kuten nyt, että etsin yhtä osastoa aivan turhaan ja sitten loppui aika. (Osasto kyllä oli, mutta siellä ei myyty ollenkaa sitä, mitä olisi voinut olettaa.)

Mutta ehdin sentään jotain hankintoja tehdä. Eikä rahaakaan mennyt ihan mahdottomasti.



Ostin siis hieman kangasta, hyvin vähän lankaa joululahjaa varten, kankaaseen silitettävää kimallelevyä, kuviolävistimiä, valkoisia tiskirättejä koristeltaviksi, kookosrasvaa ja pikkupurkkeja huulirasvoille tai -kiilloille. Toisaalta hieman kaihertaa, etten kerennyt tekemään enempää hankintoja, mutta saahan netin ihmeellisestä maailmasta vielä tilattua vaikka mitä.

tiistai 16. marraskuuta 2010

Jussi, Jussi, Jussi...

Jottei tämä menisi ihan kosmetiikkablogiksi, niin ommellaan välillä.


Joululahjoiksi tuli Pitkä-Jusseja Ottobre Designin kaavalla (6/2010).

Huomaa kyllä, että ei ole hetkeen tullut ommeltua tai ehkäpä juuri siksi ei ole tullut ommeltua, kun nuo ekat menivät mönkään, laitoin lahkeeseen liian pitkän resorin ihan ajattelemattomuuttani, mutta en pura. Noh, toiset kasasin, kunnes huomasin, että Pirpana oli vissiin kokeillut saksia vyötäröön, totesin, etten pura ja lyhensin pari senttiä ja laitoin reilumman resorin. Entäs kolmannet sitten. Kyllä niissäkin jotain piti olla, mutta unohtui, en pura silti.

Harald Hirmuinen kalsarikangas on Triteksiltä, kuten myös resorit. Kangas on sitä samaa laatua, kun mitä Black Horsetkin, siis oikeaa kalsarikangasta. Valkoinen on samasta palasta, kangas oli nimittäin hyvin värivikaista, mutta tarkoituksiini sopivaa.

Näin paljon meillä on lunta. Entäs teillä?

maanantai 15. marraskuuta 2010

Metsäistä saippuaa ja raikkaan äitelää jalkarasvaa

Tiedän, pitäisi sanoa jalkavoide, mutta kyllä tämä tuotokseni on jalkarasvaa.


Ohje on omakehitelmä  mututuntumalla muiden ohjeiden pohjalta. Käytin pienen lorauksen kookosöljyä, 9 g mehiläisvahaa, 14 g karitevoita ja n. 30 ml manteliöljyä, sekä e-vitamiinia 15 tippaa. Tuoksuksi laitoin eteeristä rosmariiniöljyä, teepuuöljyä ja sitruunaruohoöljyä. Ei hullumpaa ollenkaan.

Koska omat saippuavarastoni ovat aika täynnä, tein uusien tuoksujeni innoittamana saippuaa miehelleni. Ohjeena käytin Saara Kuhan saippuakirjan metsäsaippuan ohjetta. Tuoksuna on kuusenneulasöljyä, mäntyöljyä, patsulia ja hitusen mustaapippuria, eteerisiä öljyjä kaikki. Yllättävän hyvän tuoksuista saippua on, ihanan raikas tuoksu. Epäilin nimittäin aluksi metsäisiä tuoksuja, mutta hankittuani noita eteerisiä öljyjä, ihastuin todella eteeriseen mäntyöljyyn, miten tuoksu voi olla niin raikas, mutta makeahko samaan aikaan. Ei oikeastaan ollenkaan mäntyinen. Eikä yhtään tunkkainen, kuten oletin.


Saippuaa yritin värjätä huonolla tuloksella. Eihän tuossa ole väriä nimeksikään. Ensin laitoin vihertävää micaa, joka näyttikin sinertävälle, joten lisäsin keltaista rautaoksidia lipeäveteen muka korjaamaan tilannetta. Lopputulos oli kimmeltävää vauvan kakkaa. Laiton lipeäveden kuitenkin rasvojen sekaan ja saippuasta tuli hyvin neutraalin värinen. Harmi. Olisi pitänyt vaan lisätä sitä vihreää micaa. Pilkut ovat kuivaa tilliä.

lauantai 13. marraskuuta 2010

Iskäpäivää

Tässä meidän tämänvuotisia isänpäiväkortteja. (On niitä kolmaskin, muttei oikein mahtunut kuvaan, ja samaa sarjaahan se olisi ollut, eri värisellä pohjalla vain.)


Eihän nämä nyt mitään superkummallisia ole, mutta omasta mielestä varsin käytännöllisen  idean pähkin (oletan kyllä, että en varmasti ole ensimmäinen). Molemmista lapsista tulee muisto, mutta kortteja ei tarvitse antaa montaa. Lisäksi tämä toimii vähän taulun tapaan. Jos lapsia olisi enemmän, kortin voisi toteuttaa haitarimallisena.

Kortin kuvat on tehty sormiväreillä yksiosaiselle korttipohjalle, joka on sitten leikattu sopivaan muotoon ja kiinnitetty kohotarroilla varsinaiselle korttipohjalle. Pirpana ei taiteen tekemisessä apua tarvinnut, Pikkusiskoa piti auttaa värin saamisessa sormiin, mutta rapsutteli sitten kuviot ihan itse pikku sormilla kartongille. Taideteos onnistuu siis vallan hyvin seitsenkuiseltakin.

sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Syksyinen setti

Tämä setti on maannut kauan, todella kauan ompeluhuoneessa. En vaan ollut tyytyväinen tähän. Ja hyvä, että marinoinkin sitä siellä, sillä keksin, miten tästä saisi mielenkiintoisemman ja tasapainoisemman, kun menin kerran kokeilemaan joustokanttinauhaa kaulukseen. Tuo violetti osuu kyllä vähän silmään.



Mutta napeilla sain sitä kaipaamaani lisää tähän asuun. Kokeilin jopa ommella napit ompelukoneella ja sehän vasta hauskaa olikin, en varmaan enää koskaa ompele nappeja käsin.

Tunikan kaava on Mamu Designin Ulla Iinulta ja legginsien kaava on kopioitu Me&I:n legginseistä. Kankaat ovat Triteksiltä. Napit ovat kaikki kirpparilöytöjä. Tunika on vielä hieman iso, mutta meneepä taatusti koko talven.

keskiviikko 3. marraskuuta 2010

Saippuaa ja deodoranttia

Taas olen kokkaillut keittiössä muutakin kuin ruokaa.


Saippua on tehty Saara Kuhan Piparminttusaippuan ohjeella, mutta tuoksuna käytin Kirsikkahillo-tuoksuöljyä. Massan värjäsin punaisella micalla ja rautaoksidilla (väri on luonnossa tummempi). Nyt, kun saippua on hetken kerennyt kypsymään, on kirsikkaisuus hävinnyt tuoksusta, jäljellä on hyvinkin makea tuoksu, josta pidän joka tapauksessa. En malta odottaa, että pääsen kokeilemaan tätä saippuaa.


Nyt viimeistään alatte pitää minua täysin pöhkönä, mutta kerron senkin uhalla. Kokeilin nimittäin deodorantinkin tekoa, kun löysin helpon reseptin. En olisi ikinä uskonut, että tällainen toimii, mutta toimii ja vieläpä todella hyvin. Tuoksuksi laitoin eteeristä appelsiiniöljyä ja muutaman pisaran eteeristä sitruunaruohoöljyä, jonka tuoksu ei sitten kuitenkaan ole paras mahdollinen. Seuraavalla kerralla vaan pelkkää appelsiinia tai ei ainakaan sitä sitruunaruohoa.

Tästä seuraa kohta se, että en pääse hellan vierestä minnekään...

tiistai 2. marraskuuta 2010

Reaktiivivärjäystä

Elämä olisi paljon tylsempää, jos asioista tekisi yksinkertaisia!


Olisin hyvin voinut hyväksyä valkoiset sukkahousut ja sen, miltä ne näyttävät hetken päästä kaksivuotiaalla, kun talossa asustelee koirakin. Tai olisin voinut jättää ostamatta läjän valkoisia, hullunhalpoja (muistaakseni 0,50 euroa kappale) kotimaisia sukkahousuja ja sen sijaan ostaa jotain kivan värisiä, kenties kuviollisia ja huomattavasti kalliimpia sukkahousuja Pirpanalle. Mutta ostin kuitenkin nuo valkoiset, enkä silti halunnut, että neidillä on seitsemät valkoiset sukkahousut.


Niinpä sitten laitoin kattilat porisemaan ja keittelin sukkahousuja (ja vauvanruokaa siinä sivussa).


Lopputulos ei tietenkään ole paras mahdollinen, sillä käyttämäni värit tarttuvat luonnonkuituihin, eikä tuohon joustavaan materiaaliin (elastaani tms.), jota sukkahousuissa on. Mutta hyväksyin asian ja se oli jo aloittaessa tiedossa. Toisaalta tuo hieman rouheampi lopputulos ei ole yhtään hullumpi.


Vaaleanpunaiset on värjätty tummemmmanpunaisten jälkiliemessä.