Ostettu, saatu ja tuhottu

Perjantaina suunnitelmat menivät totaalisesti uusiksi, kun herättiin Pirpanan kanssa vasta aamulla puoli yksitoista. Päivästä tuli loistava shoppailureissu Tampereelle, Triteksille tietty.

Yläkuvan vasen trikoo ja koiratrikoo ovat pakalta, muut ovat kilopaloja. Alakuvassa raidallinen trikoo on oikeasti eri väristä, tummaa luumua ja oliivinvihreää, kuten reunimmainen ohut collegeneuloskin. Raidallisesta tulee leggareita tai paitaa ja vihreästä suunnittelin mekkoa leggareiden kaveriksi tulevaksi syksyksi. Tässä ei olla päästy edes kevääseen, kun minä jo suunnittelen syksyä... Tietenkin mukaan tarttui paljon yksivärisiä trikoita ja resoreita ja joitain muitakin kuviollisia, mutta loput kuviolliset menivät jo äidilleni. Ainakin perjantaina valikoimat olivat aikas hyvät...

Ja katsokaa, mitä minä olen saanut. Työkaveri entiseltä työpaikalta lahjoitti minulle kasan Tapettitehdas Pihlgren ja Ritolan tapetttipaloja korttiaskarteluun. Raaskiiko näitä edes käyttää, jos vaan silmäilee ja ihastelee?

Ja sitten se tuho-osasto. Meillä koirat ovat rikkoneet kasan lakanoita (joo, silloin kun vielä pääsivät sänkyyn ja niitä oli kaksi). Lakanat ovat muuten käyttökelpoisia ja kunnollisia, mutta niissä on reikä siellä, toinen täällä. Enhän minä ole raskinut Finlaysonilaisia heittää roskiinkaan, vaan ovat pyörineet tuolla laatikossansa. Nyt ompelin niistä Pirpanalle aluslakanoita ja pussilakanoita. Joskin kuvassa olevat punavalkoinen ja mustavalkoinen pussilakana ovat kyllä ihan Ikean uutta kangasta, mutta lisäsin mustavalkoiseen vanhasta aluslakanasta helmaan pätkän, jotta lakana peittää peiton pesunkin jälkeen. Ikean kangaspakassa kun kangasta on tasan 3m ja peitto on 1,5m korkea. Myönnän, ei ole värit yhtään puolitoistavuotiaan pikkutytön, mutta kuitenkin aika makeet, etten sanoisi. Voipi olla, että tuohon virtahepolakanaankin joutuu ompelemaan vielä jatkopätkän, niin hilkulla nuo Ikealaiset ovat.

Tämä on nyt tällainen välibloggaus. Mielenkiintoisempaakin (ja hermoja raastavaa) on tekeillä, mikäli koskaan valmistuu. Eilen jo jätin kesken koko homman ja siirryin syömään suklaata ja siitä sitten ompelemaan lakanoita. Ei ole minua ja napinläpiä tarkoitettu toisillemme, eikä varmaan ulkoilukangastakaan, eikä ainakaan nykyisen ompelukoneen kanssa. Oikeanlainen paininjalka voisi tietty auttaa tai se teflonteippi, mutta eipä sitä taida tähän hätään mistään saada.