Jep, asiat on taas laitettu tärkeysjärjestykseen. Tarvitsisin itse kipeästi uusia vaatteita, mutta ompelen sen sijaan Pirpanan nukelle.
Nukkehan tarvitsee kipeästi uusia vaippoja, raukkaparalla kun ei ole olenkaan vaippoja, joutuu lainaamaan Pirpanalta ja ne ovat hieman liian isoja.
No, nyt on nukella pari omaakin. Kankaat ihan oikeita vaippamateriaaleja, omien kankaiden jämiä ja Myllymuksuilta ilmaiseksi saatuja pikkupaloja. Tarranauhan pehmoisena puolena käytin tarranauhakangasta, koska siihen tarranauhan koukkupuoli ei tartu niin tiukasti, kuin oikeaan pehmeään tarranauhan puoleen, on tuollaisen alle 2-vuotiaan helpompi pukea näitä nukelleen.
Eikä ole nukella ollut peittoakaan, palella on saanut öisin. Sekin asia on nyt korjattu.
Tilkkutöistä en mitään tiedä, muuta kuin, että ei niitä näin tehdä. Mutta hauskaa oli, se kai on pääasia. Olen kuullut termin crazy tilkkutöiden yhteydessä. Virallisesti tämä ei sitä ole, mutta epävirallisesti totisesti juurikin sitä. (Anteeksi kaikki tilkkuilijat!) Saumat eivät ole suorat, mutta ei ollut mitenkään tarkoituskaan ja sain tuhottua hyvinkin pieniä kangastilkkuja. Eikös tarkoitus pyhitä keinot?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahduta päivääni jätämällä merkki käynnistäsi. :)