Pikapipo

Päikkäriaikana surautin likalle pikapipon. Muuta en sitten ehtinytkään, oli niin lyhyet päikyt. Mutta pipoa on pitänyt tehdä jo kauan ja tässä se sitten on. Kohta tulee varmaan toinen...

Samalla taas totesin, etten taida enää tykätä raitakankaista. Tai lähinnä niiden ompelusta ja leikkaamisesta. Tässäkin leikkasin reilun matkan päästä reunasta ja silti nuita raitoja ei saa kohdilleen. Pöh! Mulle käy melkein aina näin.

Joustofrotee on siinä mielessä kivaa ommeltavaa, että ei ole pakko käyttää kaksoisneulaa, sillä kolmipistesiksakki uppoaa kivasti kankaaseen, eikä näytä typerältä. Siksipä tämä pikapipo olikin, en edes neulaa viitsinyt vaihtaa.

Tämä ihanan paksu joustofrotee (säilyy muuten pesuissakin todella hyvänä) on tilattu Kotimäen puodista. Sieltä tilailen myös KAM:n nepparit, kun ovat edullisia. Tiedoksi muuten niille, joilla ei ole omaa nepparipressiä, tuolta saa tilattua myös pressejä paljon edullisempia nepparipihtejä, toimivat kuulemma mainiosti!

Ensiapupuudeleita ja appelsiinisuklaata

Tyttö on jo hetken tarvinnut toista sopivan kokoista vaippakuorta; tänään olin saanut kerättyä tarpeeksi rohkeutta joustokanttinauhojen ompelua varten. Eikä se nyt niin kamalan vaikeaa sitten ollutkaan. Vähän unohdin venyttää kanttinauhaa tarpeeksi ja piti purkaakin kesken kaiken ja vähän huristelin ompelukoneella minne sattuu, mutta olen tyytyväinen. Ehkä seuraava kuori on nätimpi. Mutta nämä värit, tykkään niistä kovasti - appelsiinisuklaata.

Kaikki tarvikkeet kuorivaippaan on hankittu Myllymuksuilta. Ja kuten huomaatte, etuosan lirpakkeet vähän taittuvat ylöspäin. Ei se käyttöä haittaa, mutta on vähän hassua. Mielestäni en kuitenkaan tässä kohdassa mitenkään venyttänyt joustokanttinauhaa...

Niin ja sitten vähän tuhersin puudelikangasta tässä taannoin, nimenomaan tuhersin, kangas vilisee virheitä, mutta muuten on kyllä aika reipas kuosi. Tätä taidan painaa lisää... Kankaasta tuli "ensiapulaukku" lahjaksi veljen perheelle. Saavat siihen pakata pientä koiranpentuansa varten kaikkea tarpeellista haavereiden varalle. Nää on sellaisia ensiapupuudeleita...

Kangas on sellaista jokamieslakanakangasta, eli vähän turhan lörppää tähän. Värit Emo-Tuotannon. Puudeleista on yritetty tarkoituksella sellaisia epätasaisen värisiä, jos olisivat näyttäneet pörröisiltä, mutta ei siinä ihan niin käynyt.

Nettikatko ohi

Vihdoinkin pääsen nettiin kotoa. Että on ihmisen olo orpo ilman omaa nettiyhteyttä. Uusi kone on ostettu, mutta vielä ei olla saatu katsottua, että saadaanko kaikki kuvat vanhalta koneelta talteen. Pidelkää siis vielä peukkuja.

Meillä on ollut kesävieraita, joten mitään valmista ei ole oikein syntynyt, mutta kaikkea on tekeillä. Tämä korttikin on ollut valmiina jo kauan, nettikatkon alusta asti...

Korttipohja on tuttuun tapaan Sinellistä, samoin haaraniitikukat, laserleikatut paperiperhoset ja paperiarkkilehtiö, josta olen leikannut tuon alaosan kyltin. Leimasimet FinnStamperilta. Väritykseen olen käyttänyt vesiliukoisia puukyniä, ihan jotain halpoja Tokmannilta. Näissä kynissä olikin todella hyvä valkoinen, joka peitti kivasti talossa sinisen pohjavärin.

Syysmietteitä

Vaikka vasta saatiinkin kesä ja helteet, on ainakin täällä ajatukset mitä ilmeisimmin syksyssä. Lapselle tuli kudottua iloisen kirjavat tumput ja sukat.


Tumppujen malli: Drops muunneltuna (tehty sileää neuletta ja peukaloihin lisätty 2 silmukkaa)
Sukkien malli: Drops (mutta kantapääkavennuksissa ei noudatettu ohjetta)
Lanka: Drops Fabel, sävy 901
Puikot: Novita (?) sukkapuikot, koko 2,5
Langanmenekki: koko setti tulisi 50g kerästä, jos ei yritä tehdä samanlaisia eikä pidennä varsia.

Tumppuja teen varmaan toiset, koska "ohjeen mukaan" neulottuna noista tuli kamalan leveät. Kyllähän ne menee, mutta saisivat olla kapeammat. Sukat ovat mielestäni hauskat, koska joustinneule jatkuu sukan päällä melkein kärkeen asti. Tykkään!

Bloggaamiseen tulee myös tauko tai ainkin hitautta, sillä tietokonemme otti ja hajosi, piipittää vaan. Nyt on hätä koneella olleista valokuvista, joista ei tietenkään oltu otettu varmuuskopioita. Siellä on pienen tyttömme koko 10 kuukauden kuvat ja koko talonrakennusprojektimme kuvat. Joten, jos te ette ole myöskään harrastaneet varmuuskopiointia, niin miten olisi vaikka heti tänä iltana?

Revontuli-huivi

Eilen valmistui Revontuli-huivi, johon ohjeet saa Ullalta.

Lanka: Evilla Lõngad (Oü Rewool) 100% villa, 6/2 (en osaa lukea vyötettä...)
Puikot: Pitsi-Addit (80 cm pyöröt), koko 5 (olis saanu olla paksummatkin)
Langan menekki: n.200g

Huivi oli kaikin puolin nopea ja mukava kudottava. Lanka välillä tuppasi tarttua itseensä ja varsinkin kudottuun huiviin, koska on karkeaa, mutta se oli vain pieni miinus. Karkeudestaan huolimatta huivi ei tunnu käytössä pistelevältä. Varmistelin vielä ja lanoliinitin huivin (ohje neuvoo tosin uittamaan huuhteluaineessa, mutta lanoliinia sattui olemaan kaapissa). Lopuksi levittelin huivin kuivumaan lattialle. Olisi ehkä vaatinut pingottamisen, mutta ei ollut sopivaa paikkaa litimärälle huiville kuivua pingotuksessa. Ja minulle kelpaa näinkin.

Tuo punaruskea ei ole oikeasti noin kirkuvan värinen, vaan sellainen ketunvärinen. Langan värit vaihtuvat todella kauniisti, koska värin vaihto on tehty kehrätessä, ei värjäämällä valmista lankaa. Ja mikä parasta, koko 240g vyyhdissä ei ollut yhdenyhtä solmua.