Oranssi mäyräkoira

Vaatetalkoot sen kun jatkuvat. Nyt tein Pirpanalle koirasetin.  Tykkään kovasti mustavalkoisesta raidasta myös lastenvaatteissa, toisaalta varastossa on paljon oranssia joustofroteeta, joka osoittautui liian oranssiksi makuuni, siitä se sitten lähti...

Paidan kanssa sain nähdä vähän vaivaa, kun halusin käyttää siihen Marimekon raitatilkkuja, jotka olivat juuri ja juuri sen kokoisia, että niistä sai etu- tai takakappaletta. Palat vaan kipartuivat oikein kunnolla reunoistaan, koska olivat esipestyt. Hetkisen sai niitä prässäillä ennen kuin talttuivat sen verran, että leikkaaminen onnistui jotenkuten. Mutta oli se kuitenkin vaivan arvoista.



Kaavoina taas samat tutut, Ottobrenin Night Owl ja Saimi koossa 110. Nämä ovat vaan yksinkertaisesti hyvät ja toimivat kaavat.



Pari kesäisempää yöpukusettiä

Ompelin Pirpanalle pari vähän kesäisempää yöpukusettiä.

Sydänkangas on luonnossa ihanaa, todella napakkaa trikoota, mutta ajattelin ensin kokeilla yöpukukäytössä, miten kestää pesua, koska sydämet ovat painetut. Jos kestää, tästä kankaasta tulee vielä paitakin.

Tästä setistä tuli olosuhteiden pakosta kesäinen, perhoskangas riitti juuri ja juuri lyhythihaiseen paitaan, housujen ohut, laskeutuva trikoo oli myös vain pieni pala. Mutta nyt ovat nämäkin kankaat pois laatikoista. Perhoskangas on kyllä ihan paksua interlockia, mutta näyttää kuultavan läpi. Vaan eipä tuo taida nukkumattia haitata.

Molemmissa seteissä kaavoina ovat Ottobrenin Puffis ja Saimi.

Tipupaita

Miten nuo lapset kasvavat ihan yllättäen? Pirpanalla on vaatekaappi puolillaan liian lyhyitä paitoja ja nafteja housuja. (Siitä siis tämä valtava urakointi ompelusten puolella.)

Peruspaitojahan ompelisi nopeasti, mut kun en tahdo. Nautin kuitenkin ompelusta (yleensä), joten on kiva tehdä vaatteita vähän hitaammin, ettei koko vaatekaappi ole täynnä yhden illan aikana. Siksipä tällä kertaa tehdään applikointeja enempi.

Kangas on useamman vuoden marinoitua Marimekon pallotrikoota. Ensimmäinen kallis kankaani. Nyt raaskin ottaa sen käyttöön. Jotain palasta vieläkin tulisi.

Tipu kuulemma näyttää ihan Tellulle, vaikkei ollut tarkoitus. Kai se on sitten tuo rusetti, mikä sen tekee.

Kaava on Ottobrenin Night Owl koossa 110.





Uusi laukku kesäksi

Minulla oli joskus Marimekon koiralaukku, jonka kulutin kirjaimellisesti puhki. Pidin siitä kuosista, koska se oli leikkisä, eikä niin vakava, mutta aikuismainen ja graafinen kuitenkin. Olin onnessani, kun sain Facebookin kangashamstereiden kautta tuota kangasta uutta laukkua varten. Ja tällainen siitä tuli.

Malli on erilainen, kuin alkuperäisessäni, mutta pidän kovasti. Sisälle ompelin yhden vetoketjutaskun ja pari vetoketjutonta. Lisäksi sisäpuolella on neppari sulkemista varten. Vuori on tehty vanhasta Finlaysonin lakanasta, joka oli aivan loistavassa kunnossa, mutta poistettu käytöstä, koska koira taisi tehdä siihen isohkon reiän, mitään ei voi katsokaas heittää pois, koskaan ei tiedä, jos vielä tarvitaan... (Ei tarvinnut sitten ostaa kangasta, kun kankaattomalla ollaan yhä...)



Hopeinen setti itselle

Tällaisen, vähän massiivisemman setin väänsin itselleni hopeasta juhlakäyttöön. Malli on Great Southern Gathering eli GSG ja se löytyy Wirework -lehdestä (spring 2011). Se verran tein ohjeesta poiketen, että käytin ohuempaa 1mm hopealankaa, kun ohjeen suositus oli 1,29mm (toki siis myös pienensin lenkkikokoa).

Vähän naisellisuutta noilla kauniilla sydänlukoilla.

Tämä olisi kiva tehdä rannekoruna paksummasta langasta, ehkä kokeilen pronssia, kun tuo hopea noin paksuna on niin turkasen kallista.

Nappijuttuja

Hurahdin se minäkin näihin nappijuttuihin, näitä on vaan niin hauska tehdä.

Nyt on varastoissa omille tytöille pinnejä, mutta silti tahtoisin tehdä lisää vaikka kuinka paljon, kun kaikkia kivoja kankaitakin olisi. Kohta on lähipiirinkin tytöt lahjottu pinneillä ja ponskuilla. Jättiklemmaritkin olisivat hauskoja pieniä viemisiä lukeville kavereille.



Viikinkisolmu

Kuulin, että viikinkisolmun tekeminen on hieman kinkkinen, joten pakkohan sekin oli sitten kokeilla, vaikka alunperin ei ollut olenkaan tarkoitus.

Rannekorumittainen, materiaalina 1mm hopealanka. Eikä se sitten loppujen lopuksi ollutkaan niin vaikeaa, kunhan ensin tajusi homman juonen.

Perushuttua

Olen ommellut vähän keskeneräisiä ompeluksia pois.

Molemmille tytöille sain valmiiksi yöpuvut. Housut molemmissa Ottobrenin Saimit (86 ja 110), paidat tein Ottobrenin Villi Viikinki (86) kaavalla, sekä vähän vanhemmalla Raglan-T -paidan kaavalla (104). Paita on vaan vähän niukka mitaltaan tuolle Pirpanalle. Saatan jatkaa sen ikää laittamalla helmaan resorin, kun hihojen mitta riittää, mutta kangasta ei ole enää uuteen paitaan housujen kaveriksi.

Kutistin tuon Ottobrenin Saimin kokoon 86, oikeastihan kaava alkaa vasta koosta 92. Tosi kivan mallinen kaava myös vaippaikäisellä. Nämäkin housut ovat olleet hetken puolitekoisina, löytyivät tuolta ompeluhuoneesta jemmasta... Näitä housuja pidensin ja laitoin kaavasta poiketen lahkeisiin poikkeuksellisesti kuminauhat.

Myös parit muua Saimit syntyivät, mutta en niitä sitten kuvannut, olettehan te mokomia jo nähneet muutamat.





Hyvää ystävänpäivää!

Tällaiset kortit askartelin tänä vuonna. Rusetti näkyy vähän huonosti, muta tuo vihreä nappikoristeellinen on siis rusetti. Piparkakun muotoiset paperit on leikattu BigShotilla Framelitseilla. Tipu on väritetty Promarkereilla.

Viettäkäähän mukavaa ystävänpäivää!

Täällä on paistanut aurinko

Vaikka pakkasta on täälläkin ollut pääasiassa paljon, ovat ajatukseni olleet kesässä johtuen tuosta ihanasta auringonpaisteesta, joka tuntuu jo aavistuksen keväältä. Mieli tekee ommella kesävaatteita.

Pirpanalle ompelin tällaisen setin jo kauan sitten Hannan Kankaasta ostetusta Lindlon Petronellasta.  Turkoosi joustofrotee on samasta paikasta. Rakastan tuota joustofroteen laatua, juuri sellaista napakan tuntuista, että pitää muotonsa.

Paidan kaava on Ottobrenin Puffis koossa 110, mutta 104 leveydellä. Housujen kaavan olen lyhentänyt Ottobrenin Saimeista. Tuo paita on ehkä turhan leveä Pirpanalle, seuraavaksi teen samalla pituudella, mutta kapeampana.



Jumpsuit

Ennen joulua jo leikkasin tytöille velouriset oloasut, jumpsuitit, mutta joululahjakiireiden yms. takia nämä hautautuivat kangaskasaan. Nyt tulikin kiire ommella, että näitä ehtii käyttämään ennen kuin käyvät pieniksi ja ennen kuin talvi loppuu, kesällä nämä lienevät turhan lämpimät.

Kaavana oli Ottobrenin (6/2010) Jumpin' in ja koot 86 sekä 104. Lisäsin kaavasta poiketen resorit sekä lahkeisiin, että hihoihin. Olisi pitänyt lisätä myös mittaa vartalo-osaan esim. tekemällä vyötärökaitaleesta korkeampi, mutta ensi kerralla olen viisaampi. Malli on ihanan kapoinen ja sopii hoikille lapsille, mutta normivartaloiselle tai vähän pyöreämmälle tekisin reilusti leveämmän.

Tytöt tykkäsivät hirmuisesti! Nämä ovat vaan niin hauskat ja ilmeisen mukavat päällä...



Virkattu matto

Keväästä asti on vyyhdillinen moppilankaa odottanut muotoutuvansa virkatuksi matoksi. Edellisessä Suuressa käsityölehdessä (1/2012) olikin sitten malli, jota halusin kokeilla.

Anteeksi huono kuva, joka ei tee matolle oikeutta. Lankakin on oikeasti melkein mustaa. Kylppäriin tämä päätyy. Lankaa jäi vielä vähän, joten ajattelin tedä siitä ihan pikkiriikkisen maton kylppärin vessaan. Tuokin matto tarvinnee vielä kastella ja antaa kuivua muotoonsa, että kuvio tasoittuu, näyttää kuvassa jotenkin vinksahtaneelle...

Mutta kivaa oli ja malli oli helppo ja todella nopea tehdä.



Kankaaton kuukausi

Facebookin ompeluelämää -ryhmässä on haasteena olla koko helmikuu ostamatta kankaita. Minäkin osallistun siihen. Tarkoituksena on saada kangasvarastoja pienemmiksi. Uusia kankaita ei siis saa ostaa varastoon, ei vaikka ompelisi ne heti pois. Uutta saa ostaa vain, jos valmistuva työ sitä oikeasti vaatii, esim. takki vuoren, mutta tällöinkin asiasta on raportoitava.

Mielenkiintoinen haaste. Oikeastaan olin jo tammikuussa ostelematta, ostin yhden kankaan, jonka tarvitsen Pirpanan keijumekkoon, en muuta. En usko, että helmikuukaan tuo vaikeuksia. Tosin ehdin keskiviikkona tilata paria kangasta ja oikeasti tarvitsemaani resoria ja vasta eilen ilmoittauduin mukaan haasteeseen. Mutta jos jatkan lakkoani viikolla maaliskuussa, niin eikös sen pitäisi olla sitten ok?

Alkuperäinen idea on Kaja & lilla krax -blogista. 

Housuja, housuja, housuja...

Kukkuu! Täällä sitä taas ollaan. Tulin kertomaan, että olen taas tehnyt jotain. Tai koko ajan olen puuhannut, en vain ole saanut blogattua, saamattomuuttani. Anteeksi myös, etten ole vastannut jättämiinne kommentteihin, blogger ei ole antanut minun kommentoida jostain kumman syystä. Kokeilen, josko toisella selaimella onnistuisi nyt.

Housuja olen ommellut, kuten otsikostakin voi päätellä. Pirpana on ottanut jonkun kasvuspurtin ja varastoissa oli tasan kahdet koon 110 housut. Lisää siis tarvitaan aika monetkin, mutta aluksi vähän ensiapua.

 Nämä velourhousut valmistuivat jo aikoja sitten. Isommat on tehty koossa 104 pidennettynä Ottobrenin high jump -kaavalla (4/2011), pienemmät pöksyt ovat samasta lehdestä city mouset, joista piirsin kaavan koon 80 leveydellä ja 86 pituudella, nämä menevät sisi Pikkusiskolle. Alempana sovituskuvaa housuista. High jumpit näyttävät vyötäröstä hassuilta, koska neiti tunki niihin paidan ja alla on toiset housut. (High jumpien taskut ovat muuten vaaleanpunaiset...)

 

Lisäksi tein Ottobrenin luottokaavalla, saimilla parit housut koossa 110, mutta ilman saumanvaroja. Pinkkien joustofrotee on ostettu Hannan Kankaasta ja on kyl parhaimman tuntuista joustista, mitä minulla on koskaan ollut, paksua, jämäkän tuntuista ja mukavan lyhytlenkkistä. Olikohan musta velourkin samasta paikasta...

 

Sen verran kesäkin on jo mielessä, että tein Pirpanalle myös polvarit samaisella saimilla, mutta lyhensin lahjetta. Kangas samaa joustofroteeta kuin pitkissäkin housuissa. Viime kesänä metsästin tuolle neidille joka paikasta polvihousuja, kun en pidä niistä microshortseista, joita myydään joka paikassa, meidän keskeneräisessä rummakkopihassa ne myös ovat hirmu epäkäytännölliset, tykkään, että polvet ovat suojassa, kun tuolla kivikossa ja metsässä temutaan. Näistä tuli hirmu kivat, kivemmat, kuin kuva antaa olettaa. Näitä tulee lisää ja monet... (Me&I:lla on muuten samanlaiset tänä vuonna mallistossaan, mutta oranssina...)

PS. Älkää välittäkö Pirpanan paidasta, se on kokoa 62 ja nukenvaatteena, mutta kun neiti tykkää sitä pitää. Tarttis ommella myös leikkivaatteita, kun ehtis...