Pirpanan kaarrokepalmikkojakku

Tällainen söpöstelyneuletakki valmistui, kun tänään sain vihdoin kiinnitettyä napit. Minä tykkään, mutta Pirpana ei suostu edes sovittamaan... Siksipä ei tämän kummoisempaa kuvaakaan...

Malli: Kaarrokepalmikkojakku (malli 55), Moda 1/2010

Koko: 1-2 -vuotiaan

Lanka: Sirdar Snuggly Baby Bamboo Dk, väri 136´(luonnossa hieman kirkkaampi)

Langan menekki: 200g (vajaa metri jäi yli)

Edit:
Suostui se pirpana sittenkin sovittamaan, lopulta. Kun tänään ei ollut tarjolla muuta mielenkiintoisempaa sovitettavaa.

Jakku istuu Pirpanalle todella kauniisti! Puolitoistavuotiaasta vaan ei oikein tahdo saada sellaista kuvaa, jossa tuo jakun oikea luonne tulisi esille. Mutta voin kyllä suositella lämpimästi mallia kaikille. Kannattanee neuloa jakku juuri tuolla langalla, uskoisin mallin vaativan tuollaisen raskaamman, laskeutuvan langan. Tässä kuvassa langan värikin on oikeampi.

Stailaus ei ole ihan kohdillaan, mutta saanemme sen anteeksi. Jalassa olisi vielä Kuomatkin...

Riittoisaa lankaa

Pirpanan jouluksi valmistuneesta mekkosesta tai tunikasta jäi hieman yli lankaa. Ajattelin kuluttaa langan loppuun, mutta ei se sitten niin mennyt, tuota lankaa on yhä nöttönen jäljellä. Jos siitä tulisi vielä vaikka baskeri?

Malli: Moda 2/2009, malli 36, tytön pitsitunika

Muutokset: Pidennetty n. pari senttiä ja silmukat laskettu uusiksi, hihat muokattu

Puikot: 3 ja 3,5

Lanka: Ohjeesta poiketen GGH Bali

Langan menekki: n. 60g

Tämä valmistui jo helmikuussa, muta onpahan jäänyt bloggaamatta, langankulutuksessa se näkyy kuitenkin.

Kukkamekko kesäksi

Kyllä se kesä sieltä vielä tulee, vaikka lunta onkin melkein metri maassa. Tässä ei enää tiedä, mihin tuon lumen lykkää, suuressa pihassa sitä on meinaan paljon. Mutta ajatukset on kyllä jo lämpöisissä, aurinkoisissa kesäpäivissä.

Mekossa on onneksi kasvunvaraa, kesä voi siis tulla ihan rauhassa omaa tahtiaan.

Malli: Kukkamekko, SuuriKäsityölehti 6-7/2009

Koko: 92 (mutta pituutta on enemmän, kuin ohjeessa)

Lanka: Sandnes Mandarin Petit

Langan menekki: prikulleen 167g

Värit vaihdoin ohjeesta poiketen, kun noita lankoja nyt sattui olemaan kaapissa. Taskujakaan en tehnyt, enkä yläosan kukkia tai nappilistaa. Taskut jätin tarkoituksella pois, aloin epäilemään, että tulee vähän liian täyttä mekon etumukseen, jos laitan kukat ja taskut, eihän siihen sitten muuta olisi mahtunutkaan. Nappilista taasen unohtui ihan vahingossa, huomasin vasta nyt. Mutta nappilista olikin ihan valelista, että sen voi siihen vielä lisäillä, jos niikseen. Ehkä etumuksessa voisi olla jotain vielä, aika simppelisti mennään nyt...

Muuten olen mekkoon kyllä tyytyväinen, mutta langassa oli paikoitellen aika paljon ylikierrettä, se näkyy jossain kohdin pinnassa ja taitaa aiheuttaa pientä kierteisyyttä mekkoon. Mekko kun on neulottu suljettuna neuleena kainaloihin asti. Kädenaukotkin on aika isot, mutta niin ne on mallissakin, eipä ainakaan hierrä. Mittaa mekolle tuli ohjetta enemmän ihan vahingossa käsialastani johtuen. Mikä koetilkku?

Puolitoista vuotiaan kuvaaminen on haaste, mutta olisikohan Pirpanassa kuitenkin potentiaalia kehittyä? Vahingossa tuli tällainen poseerauskuvakin.

Vauvajuttuja

Tällä kertaa pientä kivaa vauvajuttua...

Näistä ruokalapuista tuli mielestäni todella suloiset. En tiedä raaskinko sittenkään antaa pois... Älkää antako sen tosiasian häiritä, että kankaat ovat rypyssä. En ole uskaltanut silittää, sillä kangas on kerniä (Finlaysonin). Nyt on sekin jämäpala tuhottu pienenpientä tilkkua lukuunottamatta. Sydännappi ja mininapit ovat TilkkuSadulta. Muut napit omista (alunperin äitini) varastoista. Kaavana on käytetty äitiyspakkaukse (2008) ruokalappua.

Tämän setin junasukat valmistuivat jo aikoja sitten, mutta laitoin ne vielä tähän yhteiskuvaan, sillä tumput on tehty näiden kavereiksi (näihin ei ole mitään erillistä ohjetta). Pipon ohje on Dropsin. Tuo pipon ohje on siinä mielessä mukava, että kokoja riittää aina 4-vuotiaalle asti.

Ohje: Pipo Dropsin, junasukat täältä, tumput oma muunnelma
Lanka: Teeteen Alpakka
Menekki: koko settiin 60g, tumppuihin ja pipoon yhteensä 35g
Puikot: 2,5 ja pipoon 3

Jos tammikuussa sitten...

Ei näytä lankalaihis yhtään hyvälle, langat sen kun vaan lisääntyvät. Joulusiivoillessa löytyi taasen yksi pikkukätkö ikivanhaa Nallea, 100g kerissä, herkullista turkoosia. Miksei se voinyt löytyä aiemmin?

Titityyltäkin piti vähän tilailla ennen joulua lankoja ja pukkikin niitä toi. Ja nytten siellä on vielä ale, joka kavalasti houkuttelee tilaamaan.

Pinkki on BC Garnin Lucca Superwashia, isompi violetinkirjava on Manoksen Silk Blendiä ja pienempi Mirasol Hachoa, Sitten pari palloa SchoppelWollen Zauberballia (ihanat värit!) ja yksi punainen BC Garnin Allino. Kuvasta puuttuu valkoinen, värjäämätön Raggae-merinolanka, joka on puikoilla muodostumassa pupupipoksi Pirpanalle ensi talveksi. Mutta eikös olekin herkullisen värisiä, vielä kun nettiin saisi tunnustelutoiminnon...

Siitä huolimatta, että alkukuun vauhti lankojen tuhoamisessa oli edes kohtalainen, ollaan näin loppukuusta kokonaissaldossa plussalla. Vaan josko olisi oikein ahkera, niin voisi saada vielä tänään saldon miinuksellekin... Tai jos toivoisi, että laihis alkaisi ens vuonna todenteolla (minkä tiedän jo nyt olevan aivan turha toivo).

Ja esitellään vielä joululahjaksi menneet tähtisukat. Tähtikuvio on suunniteltu ihan itte, vaikka kaipa tuollainen valmiinakin olisi jossain ollut.

Hyvää, tuottoisaa ja inspiroivaa uutta vuotta kaikille!

Pääasiassa pääasioita

Pipotehtaalta jouluinen tervehdys! Taas on siis tehty pipoja.

Malli: omasta päästä
Lanka: Schachenmayr Silenzio, väri 00098 (tumma harmaa)
Menekki: Yhteensä 100g
Puikot: Koko 8 (oletan)

Kuvassa omani, isännän meni jo pakettiin, enkä huomannut kuvata. Muutoin samanlainen, mutta luonnollisesti ilman kukkahörsökettä (joka ei muuten tahdo millään näyttäytyä kuvassa). Omaani laitoin tuollaisen virkatun kukan ja siihen vähän heijastinlankaa ja napin.

Ja tarinahan meni niin, että ensin piti tehdä isännälle joululahjapipo, mutta koska se tuntui omaan päähäni sopivalta, omin sen heti itselleni. Isännälle neuloin heti perään toisen, hänelle sopivan.

Ei näy menekki lankalaihiksen vähennyksenä, koska sorruin ostamaan suloisen väristä Teeteen alpakkaa, juuri tuon 100g...

Toivotan samalla rauhallista joulua kaikille blogini vieraille!

Neulehaalari

Valmis on, nimittäin tämä vauvan neulehaalari.


Tiukille meni, juuri ja juuri riitti 200g luonnonvalkoista Sisua. Siitäkin yksi kerä oli eri värjäyserää ja huomaahan sen, katsokaa nyt noita hihoja. Mutta enpä taida antaa haitata. Voisihan tuon värjätä, mutta mielessä kummittelee, mitä Pirpanan Novitan Woolista tehdylle haalarille kävi 40-asteen hienopesussa. Niin, sehän huopui. Ei paljon mieltä lämmitä, jos tälle kävisi samoin, vaikka onkin eri lankaa. Jotenkin en edes osaa kuvitella tätä haalaria muun väriseksi, joten olkoon.

Sisu ei päässyt kyllä lankana suosikikseni. Halkeaa inhottavan helposti. Malli sen sijaan oli mukava kutoa ja siinä mielessä ihana, että saumoja tuli vaan olalle ja hihojen ylös. Mutta vetoketjukiinnitykseen en syttynyt, toivottavasti on edes käytössä näppärä. Enhän minä edes tiedä, miten vetoketju kiinnitetään neuleeseen. Kunhan kiinnitin. Siinä on. Jos jollain on joku sääntö vetoketjun kiinnitykseen, niin kertokaa ihmeessä!

Ja ei, lahkeet eivät ole eri paria, kuvasin vaan turhan nopsaan...

Loppukevennyksenä pipotehtaan tuotoksia. Pirpanan nukelle Katia Bombayn jämistä pipo.

"Kettupipo"

Monena iltana ja päivänä ajatuksissa on kummitellut huovutettu oranssi pipo Pirpanalle. Sellainen, jossa on korvat -kettupipo. Tänään sain vihdoin toteutettua ideani, kun edellinen työ valmistui eilen (siitä kuvia, kunhan saan siihen sopivan vetoketjun). Mutta siitä tulikin kissapipo!



Lankana: Zitron Loft, väri poltettu oranssi 1234
Menekki: 50g ja 30 cm toisesta kerästä
Puikot: koko 5:n sukkapuikot ja Addin pyöröt
Malliin on haettu apua Suuresta Käsityölehdestä 10/2005 soveltaen. Huovutettu pesukoneessa.

Ihanan pehmoinen pipa tuli. Tämä lanka on ihanaa huopumaan siinä mielessä, että ei tönkköydy ja kovetu (en tosin olen kokeillut huovuttaa oikein paljoa). Kahden vaiheilla olen, pipa jäi vähän lyhyeksi, huomaa niskassa, vaikka tullaankin varmaan käyttämään kypärämyssyn kanssa. Mutta vähän mietin, josko laittaisin tämän vielä koneeseen ja tekisin vauvakokoisen ja Pirpanalle uuden, vähän vähemmän huovutetun...

Edit: Yöllä yhden aikaan syntyi toinenkin kisupipo, josta tuli täydellinen, neuloin siitä hieman korkeamman (lisäsin taakse yhden tai pari ylimääräistä kerrosta) ja nyt ei jää niskakaan paljaaksi ja otsallekin pipo tulee paremmin. Toinen pipo on jatkohuovutuksessa ja huopuu toivottavasti vauvakokoon. Tyytyväinen! :)

Lumihiutalehousut

Talviteemalla mennään.



Vaaleansinistä hahtuvalankaa ja luonnonvalkoista villaa (yhteensä 55g).

Aikas söpöset, vaikka itse sanonkin. Ehkä kauneimmat tekemäni hahtuvahousut. Ja mielestäni sopivat kummalle vaan... (Ylimmäinen kuva edestä, alimmainen takaata)

Hahtuva vaan oli kamalan karvaista. Pöksyt kelluvat nyt lanoliinissa. Saas nähdä, mitä tulee. Siis tuleeko pistelevät vai sopivaiset pöksyt.

Lahjaksi menevät!

Jouluvalmisteluja

Tähän aikaan vuodesta täällä tehdään jo tohinalla jouluvalmisteluja. Vielä on tekemättä muutama lahja, joulukortit, osa laatikoista pakkaseen jne.

Mutta asioita ei ole tällä kertaa laitettu ollenkaan tärkeysjärjestykseen. Joulukortit on vasta aloitettu, mutta Pirpana sai jo joulumekkonsa, langat huutelivat niin kovasti minulle pussista, niin että mekko ohitti kortit kiireysjärjestyksessä.

Nopea oli neulottava ja lanka kivaa neuloa! Ja langan väri aivan täydellinen, lämmin punainen!


Malli: Moda 2/2009, malli 36, tytön pitsitunika
Koko: 1/2-vuotiaalle
Muutokset: Pidennetty n. 15 cm, kaulanaukkoon ja helmaan pujotettu kumilanka, silmukat laskettu uusiksi
Puikot: 3,5 ja 4
Lanka: Ohjeesta poiketen GGH Bali
Langan menekki: 120g


Vielä en osaa päättää, että kiristänkö helman kuminauhalla pallomaiseksi vai jätänkö hulmuamaan vapaasti. Alimmaisessa kuvassa helmaa on kiristetty, mutta voisi kiristää enemmänkin, ei oikein kuvasta huomaa. (Siksi tuollaiset mustat nauhat roikkuvat sivulla.) Kaulanaukko jäi todella löysäksi, eikä joustin jaksanut vetää kaulanaukkoa kasaan, vaan jäi löpäksi, vaikka tein ohjetta vähemmillä silmukoilla ja pienemmilllä puikoilla, mutta kumppari korjaa tilanteen oikein passelisti!

Olin maanantaina neuvomassa (pitämässä jonkin sortin lyhytkurssia) joulukorttien tekemisessä leimaamalla ja 3D-tekniikalla. Tässä muutama kurssia varten malliksi tehty joulukortti. Yksi näistä tosin jalostuu ihan tänä jouluna lähetettäviksi joulukorteiksi.

Bombay-tunika ja vähän muutakin

Laivamatkalle ja matkalle laivaan piti saada jotain tekemistä, jotain helppoa. Mukaan lähti Modan (4/2009) ohje 43 (tytön hupullinen tunika) ja Katian Bombay-lankaa. Helppoa, ei juurikaan aivoja vaativaa ja ennen kaikkea nopeaa.


Lanka: Katia Bombay, kahdessa sävyssä (värit lähempänä todellisuutta alla olevassa kuvassa)
Menekki: hitusta vaille 200g
Koko: 2-vuotiaalle
Puikot: Addin pitsipyöröt, koko 3,5


Malli ja lanka olivat molemmat mukavat kutoa. Mutta sitä ihmettelen, että miksi ihmeessä ohjeet pitää kirjoittaa niin vaikeasti. Hupun neuloin siis ohjeiden vastaisesti, tottakai, en jakanut huppua kahteen osaan, vaan kavensin aina keskellä. Onnistui, olisi voinut soveltaa enemmänkin, koska todellakin inhoan viimeistelyä!

Joku, mikä ei onnistunut, on kaulan aukko, tai siis huppu on ilmeisesti väärin kiinni, oletan nyt, että eteen pitäisi jäädä aukko, koska ei meinaa pimun pää mahtua aukosta läpi hupun kiinnityksen jälkeen. (Ei, lapseni ei ole isopäinen, enemmänkin pään malli on siro.) Uusiks meni kiinnitys ja kun niin huolella tein... Lehdessä kuva oli otettu niin, ettei tuota kaulanaukkoa näe, eikä ohjeissa oltu sen paremmin selitetty. Tunikaan kuuluis myös taskut, jotka on kyllä tunnollisesti neulottu, mutta koska taskut on 8-vuotiaan tunikassa samaa kokoa, on ne aivan liian isot 2-vuotiaan tunikaan, eivät asettuneet nätisti, joten jätin pois. Meneehän tämä näinkin. Mutta olisivat olleet kyllä todella söpöt taskut.

Esittelen tässä samalla vielä neidin kapeat leggarit, koska eivät ansainneet omaa bloggausta, vaikka ovatkin onnistuneimmat ikinä. Samalla kaavalla tehty, kuin pilkullisetkin, eli kopioitu Me&I:n leggareista. Kangas on velouria Kestovaippakaupasta ja pakko sanoa, että eroaa kyllä muista ostamistani veloureista edukseen. Ihanan paksua, ihanan pehmeää pesunkin jälkeen ja juuri sopivan joustavaa. Tykkään!



Kuvasta näkee, ettei paljon haittaa, vaikka lahkeet onkin liian pitkät. (Koko on 86/92 ja normaalisi käytössä on 80.) Malli menee tosi pitkään! Väri on ylemmässä kuvassa oikea, eli todella tumma ruskea.

En muista kenen blogista bongasin idean, mutta olen nyt ommellut joustavia kankaita kenno-ompeleella. Pelittää minulla paremmin, kuin kaksoisneula. Eikä ole ollenkaan hullumman näköistä, vaikka joskus niin luulinkin. Kuvissa ommel näkyy jostain syystä paljon enemmän kuin luonnossa, ei siihen oikeasti kiinnitä huomiota.

Puikoilla ilkeitä silmukoita

Takarajana on maaliskuu, siihen mennessä tämän villahaalarin pitäisi valmistua. Silmukat ja lanka vaan tekevät kiusaa ja työ on välillä jäähyllä. Onneksi aikaa on, ettei hampaat irvessä tarvitse neuloa.



Malli on SandnesGarnin Sisu Barn 0701 -lehdestä, joskin ostettuani lehden juuri tämän mallin takia, löysin samaisen ohjeen myös kotoota joko Modasta tai Suuresta Käsityölehdestä. Lankana on siis SandnesGarnin Sisu luonnonvalkoisena, enkä tule langan kanssa yhtään toimeen. Langassa vilisee ohuita ja paksuja kohtia, sekä muita mukavia virheitä. Ja minä kun ajattelin, että juuri langan laadun takia en osta Novitan Woolia, meidän typykän Woolista tehty haalari meinaan huopui pesukoneessa ihan pesuohjeiden mukaan pestynä. Ja toisekseen lanka on kovaa halkeamaan, näkyy myös jäljessä. Toki käyttämäni pitsipuikot eivät yhtään auta asiaa terävine kärkineen, mutta palmikkopuikkoa en aio käyttää. Siinähän sitä sitten ollaan.

Ja arvakkaas onko purettu. On ja monesti! Nyttenkin olen vieläkin tyytymätön lahkeiden sisäosissa oleviin silmukanlisäyksiin, mutta näyttävät jo sata kertaa paremmilta, kuin ensimmäinen versioni. Josko taas kastelu auttaisi, auttoi siihen aiemmin esittelemääni violettiinkin juttuun, joka esitelläänkin uudelleen vasta joulun jälkeen ;)

Postintäti oli tänään oikein mukava ja toi paljon käsityölehtiä ja paketin Iinulta. Ihanaa, että Iinu pakkaa tilaukset niin nätistä, mutta kun ei meinais raaskia pakettiaan avata. Eli siis ompeluksiakin tulossa, Barbapapaa kenties...

Raitoja - osa 2

Lisää villasukkia ja langoille kyytiä. Yksvärisiä (perus)sukkia en vaan osaa kutoa, tuntuvat jotenkin niin kamalan tylsille. Kirjoneule ei ota luonnistuakseen minulta, aina joku lanka jää turhan kireälle, vaatisi harjoitusta. Siispä teen raitoja.


Oletan, että kaikki langat ovat seiskaveikkaa, vihreä on varmasti, muut ovat kirppislöytöjä ilman vyötettä, mutta harmaankin oletan olevan seiskaveikkaa, mustaa epäilen, laadun perusteella olisi kyllä Novitaa...

Tuo mustan ja vihreän yhdistelmä on aikas vinkeä, tuo vihreä tuo mieleen novitan Valovillen, (vaikka on ihan sitä Martta-vihreää). Muistelisin, että sen niminen, hohtavan neonvihreä lanka oli joskus kaupan. Kammosin sitä! Mutta jalassa sukat ovat ihan kivat.

Niin ja se tärkein, lankaa on kulunut näihin yhteensä vajaat 100g. Vaakani on kaikkea muuta kuin tarkka, joten tämän tarkempaa tietoa menekistä ei tähän hätään saa.

Tämä loppu meneekin sitten aivan otsikon vierestä, mutta haluan silti esitellä pari kaunokaista. Itse en ole näitä kukittanut, ostin kaupasta niin, että kukkavanat olivat kyllä, mutta ei kukkia vielä. Olen niin ylpeä, yleensä minulla tällaisissa nuput kuihtuvat, mutta nämä aukesivat. Eivätkö olekin kauniita? (Yllä brassia, alla cambria)

Raitoja

Lankavarastoni on kokenut hupenemista melkein 150g. Yksien miesten villasukkien verran.

Lanka on Novitan raidallista seiskaveikkaa, ostettu varmaan pari vuotta sitten. Suunnilleen samaa näkyi vieläkin kaupassa, mutta värit eivät ihan täsmänneet.

Yritin, tosissani yritin ja kerrankin onnistuin, sukista tuli tismalleen samankokoiset ja näköiset! Yleensä kun käsiala vaihtuu hitusenkin, niin kärjessä ei raidat täsmää. Nyt täsmää ja olo on onnellinen. Kehtaa lahjoittaa pois. Uskallan paljastaa, että pukinkonttiin menevät, kun olen 100% varma siitä, ettei sukkien saaja lue blogiani (ja jos nyt kumminkin sattuisi lukemaan, niin positiivisesti olisin yllättynyt, hyvin yllättynyt).

"Salaisia hommia"

Hiljaista on ollut käsityörintamalla, mutta elossa ollaan. Odotan kovasti isännän lupaamaa ompelupäivää, jotta saisi silläkin saralla jotain valmiiksi, ideoita ja kankaita olisi kyllä.



Puikoilla on ihanaa Hjerte Garnin Merino Silk -lankaa tumman violetissa (seassa ehkä ripaus sinistäkin) värissä (värinumero 8629). Lanka on 60% merinovillaa, 20% silkkiä ja 20% bambua, sanomattakin selvää, että ihanan pehmoista on. Taitaapi olla tilattu joskus täältä.

Meidän kameralla ei saa kunnon kuvia millään. Värit ovat ihan metsässä, ylin kuva on lähinnä, mutta senkin pitäisi olla paljon tummempi, oikeastaan väri on tumma luumu.

Tässä vaiheessa ei sen enempää tietoja tästä työstä, koska saattaapi päätyä joululahjaksi, jos kostutus poistaa pienoiset käsialan vaihtelut... Muutoin saan tämän pitää itse...

"Tumpputehdas"

Monen muun blogin innoittamana, varsinkin Neulovan Nartun, päätin minäkin perustaa pienen tumpputehtaan. Siitä tulikin kahden naisen (tai yhden naisen ja yhden naisenalun) yhteinen projekti. Minä toimitan tehtaassa neulojan virkaa ja 1-vuotias hoitaa lähinnä laadunvalvonnallisia tehtäviä tarkastaen materiaalin, työvaiheet, lopputuloksen ja työvälineet. Ei auta selittäminen, mitä mieltä laki on 1-vuotiaan työskentelystä...

Itseasiassa tämä yli-innokas yhtiökumppanini lähinnä hidastaa hommia, mutta onneksi tehtaan ei olekaan pakko tuottaa tumppuja kovin kovalla tahdilla, eikä kovin monia.

Että tällaisia lapasia lapsille. Vaaleanpunaiset ja ruskearaidalliset jäävät meille tytölle, poikaväriset matkaavat postin mukana toisen lapsukaisen kätösiä lämmittämään. Ehkä! Mies meinaan sanoi, että väriyhdistelmä ei ole oikein hyvä ja nyt mietin, että pitääkö uskoa vai kehtaako lähettää... (Sudenkorentokoriste ei jää pysyvästi tumppuihin, itse asiassa se lennähti pois parin kuvan jälkeen, hauska sattuma, kuvista piti valita siksi juuri tämä, vaikka toisessa olisikin värit olleet hieman paremmat.)

Kaikki langat Novitan seiskaveikkaa, turkoosi ja vaaleanpunainen ovat jotain ikivanhaa, vielä 100g kerissäkin, mutta laadultaan nykyistä parempaa. Olisi vaan päästävä eroon, vaikka eihän tumppuja kutomalla kovin suurta lankahävikkiä saa aikaiseksi!

Lumi-huivi

Nyt neulotuttaa. Ompelukone saa pölyyntyä pöydällä kaikessa rauhassa. Ehkäpä kohta ompeluttaakin, mutta nyt tuhotaan lankakeriä.

Malli: Lumi
Lanka: BC Garn Silkbloom Fino (Titityyltä) (45% silkkiä, 55% merinovillaa)
Langan menekki: ihan hitusen yli 100g
Puikot: Addin pitsipyöröt, koko 4,5

Tarvinneeko edes sanoa, että lanka on superpehmeää, aivan ihanaa. Tästä tulisi niin suloinen neuletakkikin. Mukavan laskeutuva lanka, jossa on herkullinen ja hienostunut kiilto. Vihreä väri ei ole ehkä omimpiani, mutta lanka tulikin Titityyn villalankaklubista yllätysvärinä. Tykkään kummiskin.

Malliin tein sen verran muutosta, että sileää kudoin 10 kerrosta lisää, kun epäilin huivin jäävän pieneksi. Ja kuten huomaatte, viimeistelyssä on luistettu, eli kastelin ja levittelin kuivumaan, ei ollut mahdollisuutta pingottaa, vaikka olisi kyllä tarvinnut. Mutte menee kyllä näinkin.

Mukava ja nopea malli neuloa. voisi tehdä useammankin vaikka lahjaksi, vaan tuskimpa, seuraavaksi taas jotain uutta.

Ne on ampiaisia!

Typy sai villikset. Ohjeena Curly purly ja lankana superpehmoinen ja herkullisen keltainen BC Garnin Lucca Titityyltä.

Takamukseen neulahuovutin ampiaisia merinohahtuvasta. Olis saanu jäädä tekemäti, ei ne onnistunut. Mieskin meinasi sanoa niitä ensin hämähäkeiksi... Ei ollut eka huovutus, eikä eka neulahuovutuskaan, mutten ole kyllä vuosiin huovuttanutkaan. Kelpaako se syyksi?

(Noi ampiaiset ei oikeasti ole karvaiset, vaikka kuva siltä näyttääkin. Alemmassa kuvassa väri on oikein.)

Curly purly on kiva neulottava ja malli hauska, mutta ei tämäkään ilman omia sovelluksia syntynyt. Madalsin mallia jonkin verran, silti pöksyt tulevat meitin pitkällä ja kapealla neidillä melkein kainaloihin saakka, onneksi resorin voi kääntää. Taakse tein enemmän kerroksia ja takapuoleen lisäsin muutamat silmukat. Housuista tuli lisäksi hieman isot, ei paljon mutta vähän (varsinkin vyötäröltä). Aluksi tosin epäilin, että koko taitaa olla vastasyntyneelle, mutta eipä sentään.

Koska Lucca on ohjeen lankaa ohuempaa, neuloin vissiin koon 3,5 pyöröpuikoilla ja XL-koon ohjeen silmukoilla. Vastaa ehkä kokoa M+. Lankaa meni, ööh, reilut 50g? Voiko olla? Riittoisaa joka tapauksessa...

Ja kyllä, meinaan tehdä näitä enemmänkin, sen verran kiva malli oli neuloa ja kaikkia villislankojakin olisi vielä varastossa, myös Luccaa jäi pienten villisten verran.

Kyllä muuten on 1-vuotiaan kuvaaminen vaikeaa, varsinkin, kun kohde haluaa kameran itselleen. Koirien leluilla lahjomalla sitten saatiin jonkinlainen kuvatus...

Syystakki neidille

Valmista, vihdoinkin! Eilen illalla sain koristeltua ja viimeisteltyä pikkuneidin villatakin. Ei pöllömpi, vaikka onkin aika tumma, mutta sopii ihanasti yhteen tummansinisten farkkujen kanssa. Niin ihanan syksyinenkin. Ongelmana on vaan, että nyt tarvitaan mätsäävä pipo, kaikki on niin hempeitä ja kirkkaita. Kuvat vääristävät värejä, ylimmäinen on ehkä lähinnä, mutta turhan kirkas silti.

Malli: Novita Syksy 2009, malli 58 muutettuna

Koko: 86 (hieman väljä, mutta menee vielä talven)

Lanka: Novita Puro, värit ruska ja kanervikko, menekki alta 200g
Puikot: Addin pitsipyöröpuikot, koko 5,5

Mallia muutin sen verran, että raidoitin takin kahdella eri värillä neuloen aina kaksi kerrosta yhdeltä kerältä, koska tällaiseen pienempään työhön se minusta sopii paremmin kuin kerästä luonnostaan syntyvät leveät raidat. Korvasin pintaneuleen myös ihan sileällä neuleella. Ja tyttömäisyyttä lisäsin rinnuksen virkatuilla, simppeleillä kukilla, jotka ovat ihan omasta päästä.

Takin napit on ostettu eurokankaasta, kukkien kiinnitysnapit olen joskus vienyt äitini nappilaatikosta.

Asiasta toiseen. Kaupunkimme kansalaisopiston mainos tuli toissapäivänä postilaatikkoon. Voi apua mitä kivoja kursseja. Paras ehkä oli kehräyskurssi, sinne olisi oikeastaan päästävä. Pääsyvaatimuksena omat karstat ja rukki. Karsta on, toimiva rukki tars jostain löytää! Vinkata saa, jos tietää sellaisen Pirkanmaalla! Olen niin monessa blogissa kuolannut itse kehrättyjä lankoja ja ihaillut tuota taitoa, nyt se olisi niin lähellä itselläkin...

Syksyksi raitaa

Tuntuu, ettei mikään valmistu. Kaikkea pitäisi kyllä tehdä. Tätäkin piti kokeilla, vaikka mukamas olen Novitan lankojen suhteen ostolakossa... Mut pitihän se kokeilla, kun niin moni muukin, ja jos vaikka laatu olisikin parantunut.

Tytölle on tulossa syksyksi neuletakki Novitan purosta, värit Ruska ja Kanervikko. Ei ihan mitään pienen tytön värejä, mutta ah, niin syksyisiä ja nopeaa neuloa. Värit vetää vähän sinisiksi ainakin mun näytöllä, oikeasti ovat lämpimämmät, mutta ihan yhtä tummat...