maanantai 31. joulukuuta 2012

Prinsessalle

Nyt ei voi enää sanoa Prinsessa-lehteä tarjoavalle lehtimyyjälle, ettei meillä kuulkaas olla yhtään kiinnostuneita prinsessoista. Pirpanalla on prinsessaikä päällä todella pahasti. Se on kuulkaa melkolailla pelkkää prinsessaa.

Pitäähän prinsessalla olla kunnon prinsessavaatteet, varsinkin kun meillä molemmat tytöt ovat kovia vaihtamaan vaatteita eri leikkien myötä.


Alunperin kankaista piti tulla keijupuku, siksi väritys on tämä, joskin tästä tuli ihastuttavalla tavalla erilainen prinsessamekko. Pirpanakin hyväksyi, vaikka vaaleanpunaisesta tuntuu tulleen neidin uusin lempiväri. Itse pidän tästä hurjan paljon ja mielestäni tämä on ehkä kivempikin näin, kuin perinteisenä vaaleanpunaisena.


Kaava on Suuren Käsityölehden prinsessaliitteestä (5-6/2012). Koko on 116, jota menin vielä pidentämään, joten olisi ollut liian pitkä ilman leveää helmakäännettä ja onhan tuo hieman väljäkin, mutta on kasvunvaraa, joka oli tarkoituskin, Pirpanan kasvaessa voi sitten helman käänteestä päästää lisää mittaa. TanttaRallan innoittamana laitoin minäkin yläosan etukappaleen kolmeen osaan ja nauhat ikäänkuin nyöritykseksi. Sattui olemaan kaapissa jopa prikulleen helman väristä koristenauhaakin. Kaulanaukko on kantattu joustokanttinauhalla. Hihansuissa on äitini jemmoista saatua joustavaa puuvillapitsiä. 


Henkarilla tämä ei pääse oikeuksiinsa, on vähän surullisen näköinen. Jätin puvusta pois myös vetoketjun takaa, niin on Pirpanan helpompi pukea tämä itse. Yläosa kun on loimusamettia, tai mitälie keinokuituista velouria, joka loimuaa. Yläosan koristenauhat vähän estävät joustamista, joten tästä ei olisikaan kannattanut muutoinkaan tehdä ihan ihonmyötäistä. Helman rypytin framilonilla, että joustaisi pukiessa. Ja toimii todella hyvin ilman sitä vetoketjuakin. Helmaosa on vuorisilkkiä siinä toivossa, että ei olisi niin julmetun sähköistä.


Hameen alle tein erillisen tyllialushameen, joka olisi voinut olla pitempikin, mutta ajattelin, että voisi pitää muidenkin hameiden ja mekkojen kanssa, ehkä. Leikkasin tyllistä täysleveitä 15 cm korkeita suikaleita, jotka rypytin saumurilla. Ensimmäisessä kerroksessa on yksi, toisessa kaksi, kolmannessa neljä. Tämä on sellaista pehmeää tylliä. Kovalla tyllillä olisi saanut enemmän nostetta, mutta kun tätä varten ostettu keltainen tylli on yhä hukassa. Tyllialushameen helmassa on rullapäärme ja vyötäröllä vain resori, niin ei kiristä tai purista leikkiessä ja joustaa lapsen kasvaessa. Käyttöikä on siis maksimoitu.

Päässä on jo miljoona uutta visiota, mitä tällä kaavalla voisi tehdä. Miten olisi esim. lumikin puku?

Ai niin...
Oikein inspiroivaa vuotta 2013 teille kaikille!

sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Huippunopea superpikakaulahuivi

En tajunnut ottaa aikaa, kauanko tämän kaulahuivin tekemiseen meni, kun en tajunnut, että tämä valmistuisi kutakuinkin silmänräpäyksessä. Veikkaisin ajaksi korkeintaan puolta tuntia. Joka tapauksessa paljon vähemmän aikaa, kuin mitä tytöillä meni linnunpöntön maalaamiseen.


Ihanan rouhea pinta. Tämä neulottiin sormilla tuubina kuudella silmukalla. Menetelmälle on oma nimensäkin, mutta kun ei tule vaan millään mieleen. Samoin neulotaan esim. "nyöriä".



Tällaista pötköä siitä tuli. Tuo menee pari kertaa kaulan ympäri ja saa vielä solmuun. Oikeastaan olisi vieläkin hauskempi paksumpana tuubina. Ohje parempine kuvineen on Kauhavan Kangas-Aitan sivuilla.

Lanka Alize Country 
Menekki 100g
Puikkoina omat paksut sormet

keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Prinsessakakkua ja muita herkkuja minikoossa

Tytöt saivat joululahjaksi nukkekodin. Minäkin kiinnostuin (innostuin) sen verran aiheesta, että päätin tehdä tyttöjen kanssa vähän tarpeistoa nukkekotiin, kuten kakkuja.  Pakko todeta, että mineily on todella koukuttavaa!


Leivoin prinsessakakun sekä vaaleanpunaisen version prinsessakakusta, perinteisen kermakakun persikkalohkoineen ja pari ehkä turhan vaaleaa patongin tapaista.



Talon poika sai auton, josta tuli hirmuisen söötti.


Todistusaineistoksi kuva nukkekodista antamaan osviittaa leivonnaisten koosta. Pienin kakkujen ruusuista on korkeudeltaan 2 mm. Kaikki on tehty polymeerimassasta (Fimo). Värejä minulla on todella vähän, joten se rajoitti hieman tekemistä, joten kenties haen kaupasta vielä pari pakettia, että voin tehdä vielä kukkia ja kenties omenoita ja ties mitä muuta hauskaa. Tein myös kauhan kattilaan, mutta en saanut yhtään onnistunutta kuvaa kapistuksesta. Limenvihreän matonkin leikkasin loimusametista. Taakse silitin tukikankaan jämäköittämään mattoa, ja estämään reunojen venymistä.

En enää ihmettele yhtään, miten toiset hurahtavat minimaailmaan!

keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Tonttuja

Olen fanittanut PaaPiita Anniinan blogin melkein alkumetreiltä, joten sanomattakin oli selvää, että halusin meille myös Paapiin tontut Tuiskun ja Tuikkeen. Vihaan joulukrääsää, minusta on turha ripotella ympäri taloa kaikenlaista pientä jouluun viittaavaa vain, jotta ne saisi kerätä hetken päästä pois, pidän isommista ja selkeämmistä joulukoristeista, joten nämä olivat meille kuin nappi takkiin tai lanka neulansilmään. Ajoittaisena kitupiikkinä tilasin siis TSI-paketit ja säästin hieman.


Harmi (onneksi), ettei näitä ollut toisenlaista isoa tonttua, vähän kuin isätontuksi. 

Alunperin meinasin soveltaa ja laittaa tonttujen täyttöaukkoihin vetoketjut ja sisälle sisätyynyt pesuja helpottamaan, mutta tehtyäni isompaan tonttuun sisätyynyn ja täytettyäni sen, totesin ideani huonoksi, ei soveltunut, ei tuollaiseen suipponevaan saa tungettua pehmeää, suippoa sisätyynyä millään.

Mutta ovat nämä niin ihanat, ja ihanan jouluiset. Saa nähdä, pysyvätkö nämä meidän sohvalla, vai kulkeutuvatko pikkutontut lapsille unileluiksi. 

Erityisen ihaniksi nämä tontut tekee vielä PaaPiin sivuilla oleva kaunis tarina.

Meinasi vallan unohtua...

Sain Suorat saumat -blogin Jonnalta tunnustuksen:

Kiitos Jonna!


Liebster tarkoittaa rakkain tai rakastettu, mutta voi myös tarkoittaa suosikkia. Tämän Liebster-palkinnon tarkoituksena on saada huomio blogeille, joissa on alle 200 lukijaa.

Säännöt kuuluvat näin: 
1) Kiitä antajaa, ja linkitä bloggaaja, joka antoi tunnustuksen sinulle.
2) Valitse viisi (5) blogia, joissa on alle 200 lukijaa ja kerro heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3) Toivon, että annat tämän eteenpäin viidelle suosikkiblogillesi.

Blogien valinta on aina kamalan vaikeaa, mutta valitsen nämä lukulistaltani (satunnaisessa järjestyksessä):

Cutie

tiistai 11. joulukuuta 2012

Kynttilöitä lasten kanssa

Tiedän, ei mitenkään uusi idea, teimme näitä myös viime jouluksi, mutta muistin virkistämiseksi jaan tämän taas kanssanne, jos joku muukin kokee tarvetta tehdä pieniä joulumuistamisia yksin tai lasten kanssa yhdessä.

Mehiläisvahakynttilöiden tekeminen onnistuu nimittäin pienemmältäkin puuhastelijalta, tuo Pikkusisko on nyt reilu 2,5-vuotias ja Pirpana neljä. Viime vuonna vuotta vähemmän, ja molemmat osallistuivat kynttilöiden tekoon jo silloin. Nämä ovat Pirpanan tekemiä.


Sen verran toki minun piti auttaa, että leikkasin ja vahasin sydänlangat ja kieputin kynttilän alulle, jotta sydänlanka on tiukasti paikoillaan. Toki myös leikkasin mehiläisvahalevyt puoliksi (vinottain). Helppoa ja nopeaa. Mielestäni nämä ovat myös kivoja pieniä muistamisia niille, joille ei varsinaista joululahjaa anna. Nämä kun polttaa, ei kaappeihinkaan tule turhaa täytettä.


Takan reunalla poltan kynttilää enää vain todella korkeareunaisessa astiassa, sillä onnistuin saamaan yhdestä kynttilästä parafiinit takkaan. Harmittaa ihan kamalasti, koska tuo jälki näkyy rumasti ja on ihan omaa tyhmyyttä. Onneksi näyttäisi lähtevän aineella nimeltä ksyleeni. Pitää vain puhdistaa muutamaan kertaan, sillä näyttää nousevan tuota parafiinia pintaan tiilen sisältä, kun tiili lämpiää. Kesään jää kunnon puhdistus, koska takka on silloin kylmä ja taloa voi tuulettaa tehokkaammin, on nimittäin hirvittävän hajuista ja vaarallista ainetta tuo (herkästi syttyvää). Mutta tulipahan käyttöä tälle kaapissa majailleelle Kilta-sarjan kahvikupille.

Ja kun joku kumminkin kysyy, niin omat mehiläisvahalevyni tilasin Lahtisen vahavalimolta, mutta ainakin Sinellistä näitä on myös saanut joskus.

Mukavia jouluaskarteluja!

keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Viiksiä ja tähtiä

Välipala-askarteluna tein pari tuttinauhaa.


Rakastuin tuohon viiksinauhaan yhdessä ulkomaisessa nettikaupassa (nimeä en muista). Pakko oli ostaa ja tehdä pojalle tuttinauha. Kummassakin nauhassa nauha on kaksipuoleista ja värit toisella puolella päinvastaiset.