Saunatakiksi kutsuttu kierrätyskyhäelmä

Ompelimpa Pirpanalle mökkikäyttöön saunatakin. Vähän se on iso, mutta niin saakin olla, meneepähän pitempään, kun ei sitä ihan joka viikonloppu mökkeillä.

Takki on tehty mummoltani "peritystä" pyyhkeestä, joka ei ihan riittänyt, huppu piti tehdä toisesta pyyhkeestä, jonka olin hylännyt jemmaan siitä syystä, että se oli keskeltä rikki. Hihansuihinkin piti lisätä samaa froteeta.

Hupun koristelin kukka-aplikaatioin, jotta se ei olisi näyttänyt niin paljon kokonaisuuteen kuulumattomalta.

Malli on Suuresta Käsityölehdestä (11-12/2004). Sama, jota olen jo kertaalleen käyttänyt, mutta nyt koossa 104. Näppärä malli, koska se on nappikiinnityksellä, eikä vyöllä. Toimii tuollaisen parivuotiaan kanssa paremmin ja säästää materiaalia. Itse tosin laitoin nepparit, koska vihaan napinläpien ompelua. Uskalsin jopa pistää tähtinepparit, koska materiaali on aikas kovaa. Uskon ja toivon, etteivät sakarat riko kangasta.

Eikös ole muuten jännän näköistä froteeta, tuolllaista nypyllistä?

Hello Kitty

Esitellään ennen pääsiäistä valmistunutta...

Pirpanalle ompelin äitini college-jämistä takin. Kangas on alunperin Triteksiltä: ohutta, todella joustavaa ja napakkaa collegeneulosta. Tuli vähän tällainen rock-henkinen värityksen puolesta. Hennesiltä ostettu Hello Kitty -merkki yrittää pehmentää vaikutelmaa...

Koko Kitty-merkki ei ensin meinannut tarttua kiinni koko kankaaseen ja sitten kun tarttui, niin tarttui vähän myös silitysrautaan... Mutta saa olla. Merkin pinta on vähän kovempi paikoitellen, mutta mitäpä tuo haittaa. Olkaa te muut varovaisempia!

Kaava on muokattu Ottobren Night Owl -paidasta. Kuvassa kaulus näyttää vinolle, muttei ole sitä kyllä päällä. Hassusti kuvattu, taas.

Blogissa, ompelukoneella ja puikoissa alkaa hieman hiljaisempi elämä. Pirpana sai nimittäin tuossa pääsiäislomalla pikkusiskon. Valmista tulee vauvantahtisesti...

Sydäntakki

Tässä tämä nyt on. Syy siihen, miksi Pirpana ei eilen suostunut sovittamaan neuletakkiaan. Ja syy siihen, miksi viime aikoina on kulunut paljon suklaata ja valmistunut ei mitään.

Välikausitakki Pirpanalle Suuren Käsityölehden  3/2006 kaavaa muokaten.

Koneeni ei suostunut ompelemaan napinläpiä tälle kankaalle, siksipä huppuun onkin laitettu kumppari, eikä nyöriä, samoin helmasta jätin nyörin pois ja laitoin sivuihin pätkät kuminauhaa. Huppukin tuli kiinnitetyksi hieman eri tavalla (ja ommeltua ja leikattuakin kahteen kertaan) ja siinä on edessä nepparisuljenta.

Alkuperäisessä kaavassa oli nappilista, napit korvasin vetoketjulla. Että voi olla vaikeeta täsmätä tuollaista sydäntä kohdilleen. Jep, heittoa tuli, muttei sitä tuolleen nopsaan katsottuna huomaa, kun takki on päällä. Hihansuihin lisäsin myös resorit, näkyvät, kun takki on henkarissa, muttei silloin kun takki on päällä. Tarkoitus olisi estää tuulta.

Ryppyinen se on, mutta silitäpäs tuollaista vedenpitävää ulkoilukangasta. Lirpakkeet sydämen sivuilla on heijastinnauhaa, samaa löytyy lirpake myös hupusta.

Oikeastaan aika hauska, mutta tuolleen pihatakiksi ja harjoituskappaleeksi aivan liikaa vaivaa ja mietintää ja purkamista. Mutta jotenkin tekee mieli tehdä toinenkin...

Niin ja kaikki kankaat sekä vetoketju on ostettu Eurokankaasta. nepparit KAM:n muovisia, sitä pienempää kokoa.

Vinkatkaa, jos tiedätte koossa 86 tai 92 kivan ja simppelin ulkohousukaavan!

Apinameininkiä

Ompelukonen poljin kuumana mennään. Housuja olen urakoinut oikein kunnolla, pelkään, että kohta alkaa kyllästyttää koko housuprojekti. Pakko ommella muutakin välillä.

Myllymuksujen apinajoustofrotee päätyi vihdoista viimein huppariksi (hupparitakki). Malli on Ottobre Designin lehdestä 1/2005. Koko oletettavasti 92/98 (tehty tosin 98 kaavalla, mutta kapeammaksi).

Koska tuo joustofortee osoittautui kamalan ohueksi piti takki vuorittaa. Mitä sitä tekee paidanohuella hupparilla, joka on ajateltu viileimmiksi kesäilloiksi ja lämpöisille syyspäiville? Oli siinäkin miettimistä, että miten sen tekee, kun ohjeissa ei ollut vuorta (ja kun tämä ompelu-urani ei ole kovin kauaan vielä kestänyt). Vuoritin sitten niin, että ihan ei kääntötakkia tullut, mutta melkein, en kuitenkaan olisi pitänyt takkia ruskea puoli päällepäin. Vuori on ihanan pehmoista ja ohutta, ruskeaa trikoota Triteksiltä, hupussa vuori on housuista yli jäänyttä Myllymuksujen bambujoustista, väri taitaa olla mangonkeltainen. Nepparit on KAM:n neppareita.

Tämä on taas niitä hommia, joilla yllättää itsensä. Tätä on ommeltu hartaudella ja huolellisuudella, ja hyvähän siitä sitten tulikin, jos ei oteta huomioon sitä, että malli ei välttämättä ole kaikkein paras Pirpanalle (jotenkin liian takkimainen, mutta toisaalta, onhan tämä vielä kokoa tai kahta liian isokin). On kuulkaas käytetty nuppineuloja enemmän kuin tarvis ja kankaatkin on kutistettu etukäteen. Ei yhtään tapaistani... Mutta kannatti nähdä vaiva.

Takin kaveriksi on tehty koossa 92 ja 98 Myllymuksujen bambujoustiksista housut, kaavana on jo tutuksi tullut Ottobren Saimi.

Esitellään vielä edellisestä postauksesta unohtunut, viikko sitten valmistunut huppupyyhe. Kyllä voi lapsellekin tehdä mustavalkoista, itse ainakin tykkään. Hello Kitty -merkki on H&M:lta, kolme merkkiä taisi maksaa vähän alle kolme euroa. Hopi hopi ostoksille, näitä saattaa olla vielä jäljellä... Kangas on jotain ikivanhaa varastoa olevaa vohvelikangasta, jossa on tahroja ja jonka langansuunta on täysin hukassa, saas nähdä miten pesussa käy...