Ompeluplääh!

Menin osallistumaan lokakuussa haasteeseen, jossa piti kokeilla rajojaan ja mennä mukavuusalueen toiselle puolelle, ommella jotain itselle uutta ja vaikeaakin. Haaste jäi minulta kesken, ja aiheutti totaalisen ompeluinspiraation katoamisen. Ne housut ovat yhä kesken. Kauhea vaiva ja ovat liian isot. Ei ole sitten tullut blogattuakaan mitään...

Mutta ryhdistäydyn!

Tässä ovat isänpäiväkortit, joita askarreltiin lasten kanssa. Tai pääasiassa lapset askartelivat, minä vain vähän autoin liimaamisten kanssa. Tytöt saivat valita itse korttipohjat, tussit ja paperit. Täytyy sanoa, etten olisi itse ikinä yhdistänyt, saati valinnut tällaisia värejä, mutta pinnistin ja annoin tyttöjen ihan itse päättää. Ja minusta näistä tuli upeat!

Meidän isin kortit. Tuo 4-vuotias Pirpana teki isille vesirokon ja kukalle myös. Pikkusisko meni selkeämmällä linjalla.

Pappa sai tällaiset kortit.

Ja vaari tällaiset.

Ei pöllömmät, vai kuinka?

Can-can

Valmistuipa kerran onnittelukortti vuosia täyttävälle ystävälle.

Leimakuvan värit eivät toistu niin täyteläisinä, kuin mitä ne luonnossa ovat, mutta melko hyvin kuitenkin. Kuva on väritetty ProMarkereilla. Leimasin on Kraftin Kimmien ihastuttava can-can -tanssija. Muutama muukin Kraftin Kimmien leimasin minulla on, ne ovat jotenkin piristävän erilaisia, hulvattomia ja vitsikkäitä.



Hyvää ystävänpäivää!

Tällaiset kortit askartelin tänä vuonna. Rusetti näkyy vähän huonosti, muta tuo vihreä nappikoristeellinen on siis rusetti. Piparkakun muotoiset paperit on leikattu BigShotilla Framelitseilla. Tipu on väritetty Promarkereilla.

Viettäkäähän mukavaa ystävänpäivää!

Askartelua 3-vuotiaan kanssa

Askartelimme Pirpanan kanssa hänen tädilleen onnittelukortin.

Idea on kopsittu, mutten muista yhtään, että mistä. Saa vinkata, jos joku on tällaisen jossain nähnyt. Alkuperäisessä ideassa tälla tavalla oli tehty kankaasta rintakoru.

Ensin valitsimme Pirpanan kanssa korttipohjan ja minun avustuksellani neiti sai valita värejä kukkaan. Piirsin papereiden takapuolelle ympyröitä, jotka neiti sitten sai ihan itte leikata. Oli muuten ensimmäinen kerta, kun laitoin tuon leikkaamaan viivaa pitkin. Ympyrät ressasin saksilla reunoistaan tuollaisiksi vanhahtaviksi ja muotoilin paperia nousemaan reunoilta hieman ylöspäin, että saimme kolmiulotteisuutta. Sitten liimasimme pylpyrät yhdessä korttipohjalle. Oikeastaan korttipohjakin olisi saanut olla kuviollista, mutta näillä mentiin. Musta tästä tuli oikein kiva. Ei olisi yhtä hieno, jos olisin leikannut itse kivoja säännöllisiä ympyröitä.


Muoks: Ruusuidea löytyi tosiaan Lilla a -blogista, jonne löysin Mekkotehtaan kautta.

Pikakortti

Saatiin aamusta kutsu, että illalla sopisi tulla kylään. Noh, vaikka kiellettiin tuomasta mitään, niin enhän minä osaa, kun kerta uutta kotia mentiin katsomaan.

Pikkusisko on vieroitettu reilu viikko sitten tutista ja se on verottanut neidin unia, ei ollut paljon aikaa lasten päikkäreillä (huomatkaa, että olen tottunut Pirpanan ja Pikkusiskon vetelevän parituntisia päiväunia) askarrella, kun ei tuo nuku enää tuntiakaan. Onneksi sain tällaisen pikakortti-idean.

Tausta on ihan tarkoituksella vinossa!

Täytyy sanoa, että kaikessa yksinkertaisuudessaan tykkään tästä kortista!



Mikki-hiiri ja pieni mainos ompelijoille

Ostin uuden kohokuviointitaskun ja pitihän se heti kokeilla. Noh, kampea väänsi kyllä ystäväni, jos rehellisiä ollaan, mutta tasku on nyt kokeiltu. Mulla oli hieman erilainen visio kyllä tästä kortista alunperin, mutta oikeanväristä pahvia ei ollut. Hauska tuli tästäkin silti, mutta piti mennä sitten "pilaamaan" laittamalla Glossy accentia Mikin nenään...

Ja se mainos. Olen nyt tyhjennellyt omista ja vähän muidenkin varastoista kankaita huutikseen ja lisääkin taitaa tulla, kunhan ehdin kuvata ja naputella niitä. Siellä on tällä hetkellä mm. Taitoota, pupumetsävelouria, helikopterileijonajoustista ja apinajoustista sekä kestovaippakankaita.



Magnolian Edvin

Taas oli kortille tarvetta, kun Pirpanan kaveri täytti 3-vuotta. Tällainen kortti vietiin hänelle pakettien mukana.

Kyllä taas huomasi, että askartelut olisi syytä tehdä ennen yhtä yöllä, onnitteluteksti kortin nurjalla puolella kiepsahti nimittäin vääritepäin, vaikka mielestäni tarkistin asian...

Leimakuva on Magnoliaa ja väritetty ProMarkereilla, joiden käyttöä tarvii vielä harjoitella. Eilen surffailin tutoriaalien parissa, nyt tarvis vaan päästä kokeilemaan käytännössä kaikkia hienoja kikkoja. (Ostoslistalla on monta kivaa väriä ja kaikkea muuta tarpeellista pastellikynistä paperiin.) Pallokuvioiseen taustaan laitoin osaan palloista tehosteeksi Glossy accentia ja paperin reunoja kipartelin vähän.



Tilda

Sain syntymäpäivälahjaksi kauan haaveilemani BigShotin ja pitihän sitä päästä heti koekäyttämään. Sydän on leikattu siis sillä ja vanhennettu hiekkapaperilla.

Tällaisen kortin askartelin 3-vuotta täyttäneelle esikoiselleni. Ei ehkä värimaailmaltaan paras tuon ikäiselle, mutta muutoin tykkään. Pikkuhiljaa alan saamaan jotain runsauttakin näihin kortteihin, vaikka vieläkin olisi voinut olla runsaampaa. Harjoitellaan, harjoitellaan.

Hankin muuten kauan haaveilemiani ProMarkereitakin. Kuva on osittain väritetty niillä. Lisää on tulossa ulkomailta, samoin BigShottiin stansseja. Laitoin ProMarkeria myös onnea-tekstiin ja päälle Glossy accentia. Tildan kädessä olevassa sydämessä on glitteriliimaa ja päällä myös tuota Glossy accentia, vaikka kuvassa se ei pahemmin näy.

Ja mun paperileikkuri, se leikkaa vinoon, katsokaa vaikka. Tarvii hankkia siis uusi. Huomasin muitakin tarpeita tätä tehdessäni. Mutta eipä ole tullutkaan askartelutarvikkeita hankittua hetkeen, niin paljon kaikkea kivaa on tullut markkinoille, kuten esim. Gorjukset. Niitäkin piti hankkia heti parit. Mitäs suosikkeja teillä on askartelutarvikekaupoista? Saa vinkata ulkomaisia ja kotimaisia.

Uudelle äidille, pienelle ihmiselle

Löysin koneeltani kuvia, joita en ole muistanut tänne laittaa. Tämä kortti on mennyt jo aikoja sitten toivottamaan uuden pienen ihmisen tervetulleeksi tähän maailmaan ja onnittelemaan tuoretta äitiä.

Mulla meni ohi blogini 1-vuotissynttärit. Sitten odottelin, että 50 lukijan raja tulee täyteen, ohi meni sekin. Nyt juuri unohdin blogini 2-vuotissynttärit. Joten pidettäiskö muuten vaan arvonta tässä kohta puoliin teille, lukijoilleni? Mitäs sanotte?



Äitienpäivä oli ja meni...

Tällaiset kortit lähtivät tyttöjen mummille ja mummulle.

Korttien kukat ovat Sinellistä, sellaisesta leikattavasta muoviarkista, jota voi muotoilla kuumennuksen jälkeen. Muotoilu ei vaan näy kuvista, mutta ovat siis kolmiulotteisia.

Lisäksi mummi ja mummu saivat mm. Pirpanan tekemät avaimenperät, joista ei nyt sitten tullut otettua valokuvia. Mutta Pirpana siis pujotteli vahattuun puvillanyöriin suuria helmia ja minä solmin nauhan päät ja lisäsin avainrenkaan. Mukavan helppo askartelujuttu alle kolmivuotiaalle.

Hyvää ystävänpäivää!

Hyvää ystävänpäivää kaikille!

Nimipäiväkortti

Nimpparikortti eräälle pienelle miehelle.

Kortissa on 3D-kuva. Teksti on embossattu, hopean seassa on kimalletta, muttei se oikein näy kuvissa. Tähdet on leikattu lävistäjällä ja koristeltu vesiväritusseilla ja leimasimilla. Kuvaan on lisäksi laitettu mustiin kohtiin mustaa kimalleliimaa.

Siinäpä se.

Synttärikortti

Tämä kortti on unohtunut postata.



Kaikessa yksinkertaisuudessaan pidän tästä kovasti. Keskellä oleva koira on leimasinkuva, joka on kohotarroilla kohotettu irti pohjasta. Teksti on ääriviivatarroilla. Lisäksi käytin mustaa kimalleliimaa. Siinä se.

Korttiähky

Olemme askarrelleet kortteja, minä ja Pirpana. Kaikenmoisia kortteja on tehty niin paljon, että enää ei huvita yhtään. Kaikki mahdolliset korttitarpeet ovat hujanhajan ympäri keittiötä, kun silloin tällöin olemme vähän askarrelleet Pikkusiskon nukkuessa, ettei kaikki uniaika mene siihen, että etsimme sopivia tarpeita kaapista. Ja nyt iski kertakaikkinen kortti- ja askarteluähky.

Varsinainen murheenkryyni. Ihastuin näihin lumiukkoleimasimiin melkein vuosi sitten eräässä nettikaupassa. En tosin enää yhtään muista mistä tilasin ja taisin tilata viimeiset kappaleetkin. Leimasimella oli kokonsa takia hankala leimata siististi ja tuohon kuvaan oli vieläkin hankalempaa keksiä mitään somistetta, joka olisi yhtään siihen istunut, sillä halusin kunnioittaa sitä tunnelmaa, joka Lumiukko-elokuvassa on. Lopulta ratkaisin tämän niin, että lisäsin korttipohjiin väriä leimasinmusteella (meikkisienellä töpötellen ja hinkaten) ja lisäsin tuollaisia kuultavasta paparista "leikattuja" (messulöytöleikkuri) lumihiutaleita, jotka koristelin vielä vaaleansinisellä hileliimalla. Kuva on väritettu ihan vesiväreillä, lumiukolla on varjotkin, mutteivät oikein näy kuvassa.

Tähän virkattuun korttiin sain hävitettyä 7g lankaa. Jospa sitä aloittaisi (heti kun ähky tasoittuu) ensi joulun joulukortit hyvissä ajoin ja tekisi ne virkkaamalla... Tummalle korttipohjalle voisi kiinnittää hopeisen tai valkoisen tai kultaisen lumihiutaleen, jonka voisi irrottaa joulukoristeeksi..... Ähkystä huolimatta pää pursuaa kortti-ideoita.

Tämä onnittelukortti on ollut pidemmän aikaa valmiina. Kuvassa ei näy kunnolla, mutta Pirpana piirusti aluksi korttipohjaan, jota kohokuvioitiin ja siihen lisättiin 3D-kuva ja ääriviivatarroilla tekstit.

Iskäpäivää

Tässä meidän tämänvuotisia isänpäiväkortteja. (On niitä kolmaskin, muttei oikein mahtunut kuvaan, ja samaa sarjaahan se olisi ollut, eri värisellä pohjalla vain.)

Eihän nämä nyt mitään superkummallisia ole, mutta omasta mielestä varsin käytännöllisen  idean pähkin (oletan kyllä, että en varmasti ole ensimmäinen). Molemmista lapsista tulee muisto, mutta kortteja ei tarvitse antaa montaa. Lisäksi tämä toimii vähän taulun tapaan. Jos lapsia olisi enemmän, kortin voisi toteuttaa haitarimallisena.

Kortin kuvat on tehty sormiväreillä yksiosaiselle korttipohjalle, joka on sitten leikattu sopivaan muotoon ja kiinnitetty kohotarroilla varsinaiselle korttipohjalle. Pirpana ei taiteen tekemisessä apua tarvinnut, Pikkusiskoa piti auttaa värin saamisessa sormiin, mutta rapsutteli sitten kuviot ihan itse pikku sormilla kartongille. Taideteos onnistuu siis vallan hyvin seitsenkuiseltakin.

Keppiheppakortti

Tällainen keppiheppakortti meni nimpparionnittelujen kera eräälle pienelle pojalle.

Oli muuten vaikea löytää mitään pojalle sopivaa onnittelurunoa, jossa olisi hevonen mukana. Tässäkin runossa oli alunperin harmaa aasi, mutta vaihdoin sen sujuvasti ruskeaan hevoseen. Positiivareiden värssypankista löytyy paljon onnittelurunoja, mutta muitakin paikkoja tai kirjoja saa mielellään vinkata. On niin kauhen tylsää kirjoittaa aina "sylintäydeltä onnea".

Blogiyhteistyötä

Jatkoin edellisen postaukseni kortteja. Nyt nuo eivät ole enää keskeneräisen näköisiä.

Susa vinkkasi, josko laittaisin kehykset kortteihin. Itelle tuli sama mieleen. Joten toteuttamaan vaan. Pitääköhän sitä jatkossakin laittaa kuvat keskeneräisistä töistä, jos sitten tulisi viimeistelyideoita muilta tai iteltä?

Yksinkertaisesti onnea

Nämä kortit valmistuivat aikoja sitten, mutten ole muka kerennyt niitä näyttämään.

Tässä kuussa on mahdottomasti juhlia: nimpparia ja synttäriä. Prinsessakortin saa meidän Pirpana, prinssikortti menee uuteen kotiin.

En osannut näihin oikein yhdistää yhtään mitään, joten jätin kortit hyvin yksinkertaisiksi. Leimasinkuvat väritin ihan akvarelleilla. Jotenkin tuntuu, että akvarelli saakin olla tuollainen yksinäinen ja simppeli. Tosin nyt, kun näitä katsoo tästä koneelta kuvana, on kortit kyllä kieltämättä kamalan plaasut. Ehdotuksia kenelläkään?

Vauvalahja

On ollut varsin vauvaisa vuosi. Lähipiirissä on syntynyt tänä vuonna laskujeni mukaan kuusi vauvaa meidän Miisun lisäksi (viime vuoden puolella yksi), eikä loppua näytä tulevan. Ihanaa!

Työkaverin tyttövauvalle neuloin sukat edellisten sukkien loppukerästä. Tarkalle meni, sillä lankaa jäi yli kolmisenkymmentä senttiä. Kyllä nämä talvella sopivat, nyt ovat vielä vähän suuret.

Laitoin tuolaiset pienet rusetit, että sukista tulisi vähän tyttömäisemmät. Nyt ovat ihan kivat. Ilman rusetteja olivat vähän "en tiedä". Vaikea sanoa, onko lanka tyttömäistä vai poikamaista, ei oikein sovi väritys näin pieniin sukkiin, tars olla enempi silmukoita, mutta onneksi kärkiin tuli tuota punertavaa.

Onnittelukortiksi lähtee tällainen.

Hiiri on 3D-kuva. Kukissa on sipaus pronssin väristä leimasinmustetta.

Naava toisellekin pienelle pojalle

Pirpana ja Miisu saivat yhden pikkuserkun lisää muutama päivä sitten. Lahjaksi lähtevät pienelle miehenalulle paketissa mm. tällaiset.

Käyttämäni kaava on taas Ottobren Naava (Ottobre Design 6/2009). Koko on 56 pidennetyillä lahkeilla ja reiluilla resoreilla lahkeen suussa. Tälläkään kertaa en nepittänyt lahkeen resoreita, vaan ne on ommeltu kapinallisesti pyöreiksi vastoin ohjetta.

Tykkään itte tästä yöppähaalarista vallan kamalasti. Tuli jotenkin erilainen, ei mun tekemän näköinen. Aplikaatiokin onnistui, samoin kanttauksetkin aivan täydellisesti. (En meinaa raaskia luopua tästä, onneksi tämä on Miisulle jo pieni...) Mitähän vastaavaa tekis lopusta kankaasta meille?

Onnittelukortistakin tuli erilainen. Poikkeaa kanssa aiemmasta tyylistäni ja parempaan suuntaan. En nyt tiedä, kuinka poikamainen kortti on, mutta halusin käyttää lilaa, sillä se on tuoreen äidin lempivärejä. Ei kai kaiken tartte olla aina pojalle sinistä? Pupu (Some bunny to love) on 3D-kuva.

Ja taas hymyilyttää!