Aplikointiharjoitelmia

Otin taas härkää sarvista ja yritin aplikointia. Kyllä se tästä, tiedän kyllä, mikä meni vikaan. Jos ens kerralla sitten...

Pirpanalle Saimit sydämellä... (Pihteisen velourin nukka, anna jäädä tyhmän näköiseksi, älä koita korjata toisella kierroksella, kangas venyy...) Ihan hyvät kotihousut...

Ja Pirpanan pikkusiskolle, jonka oikea nimi ei ole Miisu... (Muistatteko sen lastenohjelman, Matti ja Miisu?) (Hanki tarkoitukseen soveltuva paininjalka ja merkkauskynä tummille kankaille, nih!)

Mitään ei saa heittää pois

Mitään ei saisi heittää pois, kaikesta voi aina tehdä jotain uutta, kuten pohjasta kuluneista sukista. Ai mitä muka? No vaikkapa nukelle sukkahousut.

Idea ei ole oma, vaan bongattu blogista, jonka nimeä en enää muista, yli vuosi sitten. Mielestäni tallensin sivun suosikkeihin, mutten millään löydä sitä... Harmi, sillä siellä oli seikkaperäisesti selitetty näiden tekeminen.

Niille keitä kiinnostaa, niin ensin taitetaan sukka sillain, kun se nyt normaalisti on, sitten leikataan sukan pohja pois ja myös osa varresta (tai varsi halkaistaan) ja sitten vaan ommellaan kasaan, kuten housut. Helppoa ja nopsaa.

Tarviiko edes mainita, että Pirpana on näistä aivan innoissaan...

Edit: Kiitos Ilona, sukkahousujen ohjeet löytyvät täältä, Riikan blogista. Minä tosiaan leikkasin varestakin kaistaleen pois, kun nukke on sen verran kapoinen, Riikan blogin ohjeessa varsi on halkaistu.

Ja kiitos Riikka hauskasta ideasta ja ohjeesta (vaikkakin alkuperäinen idea olikin jonkun muun)!

Edit2: Lisään nyt vielä linkin alkuperäiseen ideaan.

Projektina rattaat

Roudasin kotiimme ikivanhat, monen lapsen leikeissä olleet, parhaat päivänsä nähneet nukenrattaat. Pirpana rakasti niitä näinkin, mutta äiti halusi vähän fiksata.

Kangasosa oli likainen ja rikki, runko oli osittain ruosteessa ja ilman maalia, pyörät vimputtivat...

Pesu kidesoodalla (en tosiaan alkanut näitä hiomaan hiekkapaperilla) ja karhunkielellä teki jo ihmeitä. Ja lepakkotuolin uuden päälisen jämäkankaista tehty uusi päälinen sopi täydellisesti rattaisiin. Uuden päälisen tein niin, että se kiinnittyy neppareilla, joten sen saa tarvittaessa pestyä. Myös istuinosan sisällä oleva vaneri on nyt irroitettavissa pesun ajaksi. Vanhat pääliset oli leikattava saksilla irti, samoin se vaneri. vanhan vanerin laitoin takaisin uuden päälisen sisälle.

Vielä maalaus ja valmista. Olisin halunnut viininpunaisen tai valkoisen rungon, muttei kaupassa ollut kuin kallista maalia viininpunaisena ja valkoinen ei ehkä olisi peittanyt pullollisella malia, joten pinkki sai siis kelvata. Sitäkin meni koko spray-purkillinen.

Sivutuotteena syntyi pinkkejä pihakiviä. Ei tullut mieleenikään suojata pihakiviä maalauksen ajaksi. pinkki läiskä pihallamme loistaa tielle asti. Onneksi pihaan on tulossa sorakuorma joskus ja nuo peittyvät...

Pirpana rakastaa näitä edelleen, vaikka pyörät vimputtavat yhä...

Koeversio äidin tunikasta

Meidän naisten vaatekaapeistahan ei tunnetusti koskaan löydy mitään vaatteita. Siksipä sinnekin oli jotain ommeltava.

Tunikan kaava on Suuresta Käsityölehdestä 5-6/2010. Kaava on "teinimallia" nuori suunnittelija -osastolta, mutta modasin vähän, tai siis suurensin, jos tarkkoja ollaan. Ihan kiva kesätunika. Taidan tehdä toisenkin, jota en levennä ihan näin paljon, pidentää voisi vielä ehkä hitusen... Niin ja tehdä helmasta väärin päin kaarevan, niin nuo helman eksrat näkyisivät paremmin.

Nopea ja helppo ommella, kun on vaan kahdesta kappaleesta (ja lisäksi kauluksen resori). Valmistuu siis tuosta noin vaan, jos lapset suo...

Ai niin, kangas on oikeasti nätti murrettu oranssi, ei noin kirkas, Nanson trikoota Triteksiltä viime tai edelliskesältä.

Söpöilyöveri ja pari muuta

Tulossa olisi korttibloggaus. Jotenkin niitä on nyt ollut viimeaikoina aika monta, vaikka yritän saada korttipostauksiin useamman kortin kerralla. Osa korteista on jäänyt kuvaamattakin.

Tässä on tällainen 3D-söpöilyöveri. Liikaa pinkkiä ja liikaa kimalletta. Tai sitten ihan sopivasti. Nimittäin reunustin kukat ja päälystin haaraniitit kimalleliimalla, vaikka se kuvassa näkyykin huonosti. Kukkien reunat eivät ole tummat luonnossa vaan täynnä glitteriä. Glitteriä on nallen vieressä perhosessa ja kissankelloissakin. Tämä tulee toimittamaan nimpparikortin virkaa.

Toinenkin nimpparikortti valmistui. Tämä on hieman hillitympi. Keskellä oleva kuva on 3D. Meinasin aluksi jättää kortin valkoiseksi ja kuvan yksinään keskelle, mutta oli se aika alaston. Lisäsin mustetta reunoille ja olin ihmeissäni, että mitäs nyt, kun kuva vaan törröttää keskellä. Sitten vähän ääriviivatarroja ja kortti alkoi näyttämään kortille. Ei huonompi pelastus, vaikkei silti ihan sellainen kuin haluaisin, mutta en tiedä, mitä sille tekisi.

Viimeisimpänä onnittelukortti, joka meni jo aikoja sitten kaverin vauvaa onnittelemaan. Valmistuikin siis jo ties kuinka kauan sitten, mutta unohtui kuvata. Jotenkin tuntuu, että tämäkin jäi keskeneräiseksi. Nyt tuntuu, että olisi voinut tuohon tyhjään siniseen kohtaan lisätä myös tekstin "ONNEA"... Noita 3D-pupuja mulla on vaikka kuinka monta, ne on niin ylisöpöjä...

Pirpanan nukelle

Jep, asiat on taas laitettu tärkeysjärjestykseen. Tarvitsisin itse kipeästi uusia vaatteita, mutta ompelen sen sijaan Pirpanan nukelle.

Nukkehan tarvitsee kipeästi uusia vaippoja, raukkaparalla kun ei ole olenkaan vaippoja, joutuu lainaamaan Pirpanalta ja ne ovat hieman liian isoja.

No, nyt on nukella pari omaakin. Kankaat ihan oikeita vaippamateriaaleja, omien kankaiden jämiä ja Myllymuksuilta ilmaiseksi saatuja pikkupaloja. Tarranauhan pehmoisena puolena käytin tarranauhakangasta, koska siihen tarranauhan koukkupuoli ei tartu niin tiukasti, kuin oikeaan pehmeään tarranauhan puoleen, on tuollaisen alle 2-vuotiaan helpompi pukea näitä nukelleen.

Eikä ole nukella ollut peittoakaan, palella on saanut öisin. Sekin asia on nyt korjattu.

Tilkkutöistä en mitään tiedä, muuta kuin, että ei niitä näin tehdä. Mutta hauskaa oli, se kai on pääasia. Olen kuullut termin crazy tilkkutöiden yhteydessä. Virallisesti tämä ei sitä ole, mutta epävirallisesti totisesti juurikin sitä. (Anteeksi kaikki tilkkuilijat!) Saumat eivät ole suorat, mutta ei ollut mitenkään tarkoituskaan ja sain tuhottua hyvinkin pieniä kangastilkkuja. Eikös tarkoitus pyhitä keinot?

RuttuNuttu arpoo

Ihanassa RuttuNuttu-blogissa on aivan mahtava arvonta. Käykäähän ihmeessä osallistumassa ja jäämässä koukkuun blogiin!