Mekkoja kesähelteille

Pirpanan vaatekaappi on aika tyhjä, kun siirryttiin kokoon 110, mutta en ollut ostanut varastoon juuri mitään. Kerrankin! Ajattelin, että on sitten kiva ommella just siitä kankaasta, mikä on ihaninta ja ostaa kaupasta sesongin uutuuksia. Noh, kaupassahan ei sitten ole ollut yhtään mitään kivaa tai kaikista kivoista on koot loppu. Ja ompelukin on ollut jotenkin plääh...

Mutta nyt on tehty kaksi singoallaa kesäksi Ottobrenin (3/2009) Kolmen konstin mekkokaavaa hyväksi käyttäen. Pituus on 110 kokoisesta kaavasta, leveys 104 kokoisesta, ja ilman saumanvaroja. Oikeastaan leveys voisi olla 98 kokoisestakin kaavasta tai ehkä pienemmästäkin, jos tällä kaavalla tekisi t-paitoja, joita itse asiassa saatankin tehdä.

Tämä Ikasyristä tilattu kesäinen jersey on vaan ihanaa, vaikka tiedänkin kuosin jakavan mielipiteitä.

Irvikissoitakin tykkään, tulee mieleeni Liisa Ihmemmaasta se kissa, jonka nimeä en muista (tämä on ostettu Hannan Kankaasta). Tätä on ehkä hankittava vielä nuorimmaiselle, joka on kova kisufani. Tämän mekon kaulanaukkoa hölläsin ylimmäisen mekon mittoihin kuvien oton jälkeen, parempi se on suuremmalla kaulanaukolla.

Singoalla on se malli, josta tykkään meidän tytöillä. Montakohan mekkoa sitä voisi ommella?

Bambeja paidassa

Pääsisiköhän sitä taas vauhtiin blogin ja ompelustensa kanssa? Ompeluhuoneen muutto pienempään huoneeseen veikin aikaa ja söi kaiken inspiraation, kun kangasläjät piti mahduttaa paljon pienempään tilaan. Huoneessa vallitsee silti yhä kaaos, mutta ompelukset ovat taas alkaneet houkuttaa, varsinkin kun huomisesta alkaen minulla on taas vähän enemmän aikaa, kun iltaisin ei ole töitä, jään nimittäin äitiyslomalle.

Tämä, jo vanhempaa tuotantoa oleva bambikangas on vaan niin ihanaa. Ostin tätä joskus facebookin kangashamstereista ja aloitin tekemään paitaa. Paita on ollut varmaan pari kuukautta tekotauolla, koska kaulanaukko meni ihan ketuiksi, eikä se täydellinen ole vieläkään, en vaan jaksaisi purkaa enää kertaakaan...

Kaavana käytin Ottobrenin Inestä (6/2010) (koko 110)  ja isohan tämäki on, vaikka lyhensin hihoja reilusti. Noh, josko tässäkin kuivausrumpu tekisin tehtävänsä ja kutistaisi hieman. Jos ei, niin tarvitaanhan niitä paitoja isommassakin koossa.

Paita sopii Pirpanalle ja muutoinkin tänne meidän suunnalle, naapureina kun täällä on jos jonkinmoista sorkallista. Hirvikin on ottanut pihamme päivittäisen vierailun kohteeksi, usein se poikkeaa useammankin kerran päivässä, vaikka pihalla olisi liikettäkin.

Edit: Pesu ja kuivausrumpu auttoivat, kaulanaukosta poistui takaa tuo löysyys, nyt olen tyytyväinen...

Sidontaharjoituksia

Meillä on kaveriporukka, jonka kanssa olemme tehneet silloin tällöin yhdessä koruja. Nyt poikkesimme vähän totutusta ja kokeilimme kirjansidontaa. Kiitos opettajallemme opetuksesta!

Kannet ovat paksua pahvia, jotka päälystin Marimekon ohuella koirakuvioisella markiisilla.



Ja kansien väliin laitettiin ei niin perinteiseen tapaan muovitaskuja.

Ja siinä se, muovitaskukansio ohjeita ja monisteita varten. Kivaa oli ja monta uutta juttua on jo suunnitelmissa ja haaveissa, mutta kyllä tähän aikaakin meni yllättävän kauan, ei siis mitenkään liaan helppoa. Joskin ensi kerralla ei ehkä joka työvaiheessa tarvitse neuvoa. Mutta varsin erinomainen tapa tutustua aiheeseen.



Risuja...

Ette voi uskoa, miten vaikeaa on löytää tarkoituksiinsa sopiva, täydellinen risu. Etsin ainakin tunnin pihalla, että löysin sopivan, josta saisin tehtyä muotin.

Muotin mihin? Muotin tähän...

Hopeasavea ja zirkonioita hopeisessa papuketjussa. Ketju tosin on ostetu valmiina, en lähtenyt itse tekemään, kun olisi tullut huomattavasti kalliimmaksi.

Tästä tuli ihana. Parhaiten onnistunut hopeasavityöni.

Itse tein tämän ilman ohjeita, mutta jos joku haluaa kokeilla hopeasavea ensimmäisiä kertoja juuri tällä mallilla, niin ohjeet pitäisi löytyä Ihana-lehden kevätnumerosta (2012). Tarvikeluettelo sen sijaan on Hopeasaven sivuilla, jos tahdot kokeilla ilman ohjetta (sivua pitää vierittää reilusti alaspäin, kun menet linkistä sivuille...).

Pahoitteluni vielä teille, joita ei korut ja koruilu kiinnosta, muutama korupostaus on vielä tulossa, koska tällä hetkellä minulla ei ole ompeluhuonetta, kaikki ompelutarvikkeeni ovat hujan hajan ympäri taloa, mutta kenties parin päivän päästä saamme talomme yläkerralle käyttöönottoluvan ja samalla vekslattua huoneet niin, että minäkin pääsen ompelemaan. Paljon ihania kankaita on tullut ja paljon olisi ideoita ja muutama keskeneräinen työkin puolivalmiina.

Nappikorvikset

Hopeasavilinjalla jatketaan ja koruilla muutenkin vielä muutama postaus. Ollaan tekemässä talomme yläkertaa valmiiksi ja ompeluhuoneeni siirtyy alakertaan ja muuttuu kooltaan puoleen nykyisestä. Ompelukoneet eivät ole hetkeen siis käytössä, joten koruillaan välillä.

Tein parit hopeanappikorvikset hopeasavesta: yhdet itselleni, toiset lahjaksi. Tein varastostani löytyneistä napeista muotit muottimateriaalin avulla ja "valoin" napit sillä. Toisiin upotin korvistapit valuvaiheessa, näissä tausta on työtapaturman vuoksi liimattu jälkeenpäin. 0,8 mm puolipehmeä hopealanka ei kestä polttoa, ihan tiedoksi vaan...

Musta nää on hauskat kaikkine pienine epätäydellisyyksineen! Olen niin koukussa hopeasaveen...



Hopeakukkanen

Tässä on ensimmäinen hopeasavityöni. Tarvinneeko edes sanoa, että tämän jälkeen jäin myös koukkuun tähän materiaaliin.

Kukan muokkasin ihan vapaalla kädellä, en siis käyttänyt muotteja, työkaluja kylläkin, upotin siihen sydämen muotoiset zirkoniat, jonka jälkeen poltin ja kiillotin työn. Olen kiillottanut tuon kukan muutaman kerran kiillotusrummussa ja sen jälkeen aina harjannut tuollaiseksi samettimaiseksi pinnan, on se vaan paremman näköinen näin.

Niin ja tuo kukkahan on siis riipus, taustapuolella on rengas ripustusta varten, tähän tuleva ketju vaan on vielä kesken.

Can-can

Valmistuipa kerran onnittelukortti vuosia täyttävälle ystävälle.

Leimakuvan värit eivät toistu niin täyteläisinä, kuin mitä ne luonnossa ovat, mutta melko hyvin kuitenkin. Kuva on väritetty ProMarkereilla. Leimasin on Kraftin Kimmien ihastuttava can-can -tanssija. Muutama muukin Kraftin Kimmien leimasin minulla on, ne ovat jotenkin piristävän erilaisia, hulvattomia ja vitsikkäitä.