Joskus sitä on niin selvä visio siitä, mitä haluaa tehdä, että mikään ei ole esteenä, ei edes se, että kangasta on liian vähän.
Assistentti Pirpana auttoi kuvaamisessa. Kohta voin ulkoistaa kuvaamishommat... Mutta mikä se on?
Naavahan se (Ottobre Design 6/2009), Pirpanan pikkusiskolle. Trikookangas on pieni jämäpala Pirpanalle joskus ommellusta Hannah:sta. Muistelin kangasta olleen enemmän ja petyin, kun näin tuon pienen suikaleen, mutta se riitti kuin riittikin, kunhan kavensin mallia hieman ja tein etukappaleen kahdesta palasta. Saumakohdan peitin samettinauhalla.
Käytin koon 74 kaavaa ja huomasin, että se vastaa mitoitukseltaan pikkusiskolla olevia 68 vaatteita, paitsi että on tietty hieman leveä. Mutta omasta mielestä tästä tuli niin suloinen...
On suloinen! Tuo kangas on niin herttaista että:) Hyvin käytetty pala tässäkin!
VastaaPoistaKyllä se on hyvin suloinen :)! Minusta tuntuu, että lähes säännönmukaisesti syntyy erityisen ihanaa jälkeä silloin, kun alkuperäinen idea joutuu koetukselle. Kuten esimerkiksi juuri näissä tilanteissa, kun kangasta onkin vähemmän, kuin oli muistellut, ja joutuu soveltelemaan :).
VastaaPoistaHyvin olet palasen käyttänyt! Tosi kaunis potkari:)
VastaaPoistaMulla on sulle blogissani tunnustus:)
Ihana :)
VastaaPoistaTuossa naava potkupuku kaavas on tosi moni (minä mukaan lukien) huomannut, että lahkeet on todella lyhyet.
Kiitos Niinu! Eipä juu jäänyt juuri ylimääräistä kangasta.
VastaaPoistaKiitos Anette! Hmmm, se voikin olla juuri näin, kun ei voikaan rynnätä inspiraation vallassa ompelemaan, vaan joutuu pohtimaan ja funtsimaan ja pyörittelemään, taitaa idea jalostua...
Kiitos Ilona kommentista ja tunnustuksesta!
Kiitos Sani! Joo, sama on huomattu lahkeista, mutta nyt tuli ok mittaiset, kun kaava on suurempi ja reilut resorit, täsmää ainakin muihin 68 vaatteisiin. Ikun aen luota, ett Ottobren kaavoissa olis sopivat puntit. :)