lauantai 19. tammikuuta 2013

Prinsessaista

Ajattelin ommella eräälle kolme vuotta täyttävälle pienelle prinsessalle syntymäpäivälahjaksi prinsessamekon Pirpanan mekosta innostuneena. Marssin prinsessakangaslaatikolle ja sieltä löytyi sopivat kankaatkin. Mutta siihen se tuuri sitten loppui.


Yhden yön taistelin helman kanssa, jotta sain sen nätisti, ja se olikin sitten vaikeaa. Rypytin helman, kuten Pirpanan mekossa framilonilla, jotta se joustaisi päälle puettaessa, sillä jätin tästäkin takaa vetoketjun pois. Tässä on helmassa kaksi kerrosta kangasta, toinen kankaista on aika paksua verrattuna vuorisilkkiin, joten rypyttäminen ei mennyt kuin Srtömsössä. Sitä sitten purettiin ja tehtiin uudelleen ja purettiin ja lopulta saatiin kivasti kiinni. Seuraavana päivänä sovitin tuolle meidän Pikkusiskolle, todetakseni, että onpas iso. Lahjan saaja tosin on vähän pidempi, kuin meidän Pikkusisko, mutta ei noin paljon.


Pikkusisko käyttää koon 98 vaatteita. Pirpana käyttää kokoa 116, joistain menee vielä 110, ja kuten näette tämä 104-kokoinen prinsessamekko olisi Pirpanalle hyvä. (Älkää välittäkö sivusaumasta, en ollut vielä silittänyt sitä...) Sitä oli kaksi vaihtoehtoa: jättää tämä Pirpanalle, joka kävi tätä koko ajan havittelemassa, ja ommella uusi, tai sitten purkuhommia, eli lyhentää helma. Päälikankaan (lienee voileeta tms.) leikkasin tarkoituksella niin, että alareuna on hulpio, näin sain siitä kauniin, eikä siitä tullut tönkkö, kuten olisi käynyt, jos olisin tehnyt helmaan päärmeen. Olisi siis pitänyt lyhentää helmaa ylhäältä ja tapella helman kiinnityksen kanssa uudelleen. Onneksi vanhempani kävivät kylässä, ja äitini tiesi sanoa heti, miten saan helman lyhennettyä kivasti.


Kas näin. Alimmaista helmaa lyhensin kääntämällä, kun käänteen joskus purkaa, saa mekolle lisää ikää. Päälimmäinen kangas on nostettu tasaisin välimatkoin hieman ylemmäs ja kiinnitetty kullanhohtoisilla kukilla.


Onneksi sitä on kaapeissa kaikenlaista materiaalia, niin selviää pulmatilanteista.



Prinsessamekon kanssa pidettäväksi tein myös tällaisen kullanhohtoisen setin akryylihelmistä. 


Pirpana ja Pikkusisko askartelivat omat helmet seuranani. Pirpana teki violetin ja Pikkusisko ruskeasävyisen. Pikkusisko jaksoi vajaan kolmevuotiaan keskittymisellä hienosti pujotella helmiä hankalaan kumilankaan (vai mitähän se oikeasti on nimeltään). Muutaman (ehkä viisi) helmen jouduin lopuksi pujottamaan, että saatiin riittävästi pituutta.


Prinsessamekon kaava on Suuren Käsityölehden 5-6/2012 prinsessaliitteestä. Edellä mainittujen muokkausten lisäksi laitoin etukappaleen kolmeen osaan, ja ompelin nuo koristenauhat tuomaan ilmettä. Kaulanaukko on kantattu joustokanttinauhalla.

6 kommenttia:

  1. Hyvä, kun et joutunut purkuhommiin, mekko on melkeinpä kivemman näköinen tuon nostetun helman kanssa. :D Mulla ei meinaa ohuisiin ja liukkaisiin kankaisiin oikein riittää hermot...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ei nämä niin liukkaita oikeastaan olleet, muuten vain hankalia kankaita. :)

      Poista
  2. Hyvä idea tosiaan tuo helma!
    Olen pyöritellyt samaa kaavaa, mutta en vielä ole saanut aikaiseksi mitään.

    Huomasinpas muuten että meillähän on melkein kuukaudelleen saman ikäiset lapset :) (04/08, 03/10, 06/12)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkistusmittaa tosiaan helma. :)

      Hihi! Eipä paljon heitäkään lasten syntymäajat! :)

      Poista
  3. Kaunis mekko. Ja mahtava tuo lyhennysidea; kaunis ja toimiva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos NorppaStiina! Ei olisi tullut itellä alkuunkaan mieleen tuo lyhennysidea, onneksi äiti sattui olemaan kylässä. :)

      Poista

Ilahduta päivääni jätämällä merkki käynnistäsi. :)