Ihan en ole laiskotellut, vaikka mitään en olekaan aikaan saanut käsityöpuolella... Tänään on leivottu. Leivottu oikein isolla sydämellä; huomenna pieni tyttömme täyttää vuoden!
Huomenna meillä syödään mm. tällaista. Sisus on ihan perus sokerikakku, jonka välissä tuoreita mansikoita ja kermavaahtoa. Päällä on marsipaania ja sokerikuorrutetta, jota on sitten vähän koristeltu myös elintarvikekäyttöön tarkoitetulla kimallejauheella.
Paljon on vielä opittavaa tästäkin alasta. Yritin kaupan elintarvikevärillä värjätä lehtiin tummempaa massaa, siitä tuli ihan kamalaa tahmaa, hyvä kun sain lehdet leikattua. Muotteja ei minulla ole, ovat niin turkasen kalliita, mutta ehkä jotain tarvinnee hankkia, veitsellä leikaten en saa oikein nättiä jälkeä, teettää siis enemmän työtä. Mutta tyytyväinen olen, tämä kun on vasta toinen laatuaan tällaisilla kuorrutteilla...
PS. Se painajaiseni olikin enneuni. Olen myös vähän sairastellut, mutta nyt sain niin tujun kolmen viikon antibioottikuurin, ettei apteekki ensin meinannut minulle edes myydä. Eilen makasin sohvalla ja neuloin tytön neuletakin hihaa kaksi kerrosta, huilasin ja jatkoin ja valitin, kun ei jaksa ja kun särkee. Mies ihmetteli, että mikä pakko on! Aikaa olisi ollut vaikka kuinka, kun mies huolehti lapsenkin, mutta ei yksinkertaisesti pystynyt, ai että kun harmitti. Ihme, että sellainen pienenpieni punkki vie ihmisestä mehut kokonaan...
Huomenna meillä syödään mm. tällaista. Sisus on ihan perus sokerikakku, jonka välissä tuoreita mansikoita ja kermavaahtoa. Päällä on marsipaania ja sokerikuorrutetta, jota on sitten vähän koristeltu myös elintarvikekäyttöön tarkoitetulla kimallejauheella.
Paljon on vielä opittavaa tästäkin alasta. Yritin kaupan elintarvikevärillä värjätä lehtiin tummempaa massaa, siitä tuli ihan kamalaa tahmaa, hyvä kun sain lehdet leikattua. Muotteja ei minulla ole, ovat niin turkasen kalliita, mutta ehkä jotain tarvinnee hankkia, veitsellä leikaten en saa oikein nättiä jälkeä, teettää siis enemmän työtä. Mutta tyytyväinen olen, tämä kun on vasta toinen laatuaan tällaisilla kuorrutteilla...
PS. Se painajaiseni olikin enneuni. Olen myös vähän sairastellut, mutta nyt sain niin tujun kolmen viikon antibioottikuurin, ettei apteekki ensin meinannut minulle edes myydä. Eilen makasin sohvalla ja neuloin tytön neuletakin hihaa kaksi kerrosta, huilasin ja jatkoin ja valitin, kun ei jaksa ja kun särkee. Mies ihmetteli, että mikä pakko on! Aikaa olisi ollut vaikka kuinka, kun mies huolehti lapsenkin, mutta ei yksinkertaisesti pystynyt, ai että kun harmitti. Ihme, että sellainen pienenpieni punkki vie ihmisestä mehut kokonaan...
IIIIIIIHana kakku;) Kyllä meidän kelpaa huomenna tulla sitä syömään! Musta tuntuu, että vasta jännäsin kuulumisia synnäriltä ja katselin levottomasti kännykkkää,joko joko=)
VastaaPoistaNyt pysyt erossa niistä punkeista! Ei pidä mennä sinne pusikkoon, missä ne kyttää ihmispoloisia valmiina hyppäämään kyytiin ja viipottamaan vapauteen heti, kun hetki koittaa!
Ihanaa nähdä huomenna!
Kiitos kiitos, toivottavasti se maistuukin hyvälle! Aina saa jännätä,että onko kostuttanut pohjaa liikaa vai liian vähän. Noh sen näkee huomenna ja porukka saa sit juoda enemmän kahvia jos on kuivaa ;)
VastaaPoistaEhkä tää on joku luonnon vastaisku ahneelle marjastajalle! Siellä se vaani tietty suurimman vadelman takana vesi kielellä...