sunnuntai 28. helmikuuta 2010

Ei voi olla totta...

Nimittäin se, että taas mentiin metsään. Taas tuli tehtyä aivan liian isoa. Tällä kertaa kaavana oli Farbenmixin Hannah (koko 86/92 pidennettynä). Olen kaavalla tehnyt ennenkin, mutta koska pienin koko on 86/92 en ole tunikaa koskaan vielä päässyt sovittamaan. Nyt ompelin taas kaavalla ja sovitin ja hups, on sitten vähän iso.





Tässä se kuitenkin on.

Nätti malli, tykkään siitä kovastikin. Nyt vaan tarvii saada tuo kaava sovitettua Pirpanan mittoihin. Tuo tunika on kuitenkin tarkoitettu käytettäväksi vasta ensi talvena, että kerkeehän tuo Pirpanakin kasvamaan. Housutkin (taas ne Saimit) on tehty 98 kaavalla. Tunika on halpaa kilotavaravelouria naapurikaupungista, housujen velour on Kestovaippakaupasta.

Itseasiassa tein jo pienemmänkin tunikan, mutta koska Pirpana on reissussa, enkä ole päässyt sovittamaan, niin bloggaan uuden tunikan ja paljon muuta tässä lähipäivinä.

2 kommenttia:

  1. Onneksi ne tenavat kasvaa. Kunhan ei käy niin, että kasvamista odottamaan vaatekaapin ylähyllylle siirretty vaate löytyykin sieltä vasta liian myöhään :-).

    VastaaPoista
  2. Ellimelli: Tarkempi mittailu ja sovitus osoitti tänään, että tuo tunika voikin olla ihan passeli tai ei ainakaan enää niin hirmu iso ensi talvena, pienempi tunika saattaakin olla liian sopiva. Kauhean vaikeaa tehdä vaatteita etukäteen epästandardikokoiselle lapselle... :)

    VastaaPoista

Ilahduta päivääni jätämällä merkki käynnistäsi. :)