Kevättakki

Nyt saa tulla vaikka etukevät (vrt. takatalvi). Meidän likalla on jo kevättakki! Sitä on taottava, kun rauta on kuumaa, nyt meinaan ompeluttaa. Ja toisekseen, keväällä ei välttämättä edes ehdi.

Kaava on Ottobren lehdestä 1/2005 kääntötakki. Periaatteessa tein käännettävän takin, mutta koska vuoritin ihan vuorisilkillä, niin ei tätä toisin päin oikein viitsi pitää. Lisäksi ohjeesta poiketen korvasin napit neppareilla.

Koko on reilu, tehty 86 senttisen kaavalla ja neiti toisiaan käyttää nyt 80 senttisiä vaatteita, mutta eiköhän tuo kevääseen mennessä kasva, toisaalta takki saattaa mennä vielä ensi syksynäkin, jos hihoja ei käännä. Hihat on tarkoitettu käännettäviksi, niin, että vuori näkyy. Hupun etureunassa menee kuminauha, joka vetää huppua kivasti istuvammaksi, vaikkei se kuvista oikein käy ilmi.

Kangas on Ikeasta, paksua lasten kangasta, varmaan tarkoitettu oikeasti verhoihin tai tyynyihin, mutta toimii tässäkin. Ainoa vaan, että kämmelsin leikkuun kanssa, takakappaleet ovat kivat, mutta etukappaleissa puput ja omppu jäivät taskujen alle. Vaan tokkopa tuo menoa haittaa.

KAM:n tähtinepparit on tilattu Kotimäen puodista. Ihan ohut ja herkkä kangas ei noita sakaroita kestä, mutta tässä luulis menevän, vaikka neppareita renkataankin auki ja kiinni paljon. Trikoo hajoaa kyllä, mutta tämä on sen verran paksua ja tiivistä kangasta, että oletan kestävän.

Nyt tarvis viel löytää kangas pinkkeihin keväthousuihin.

Löylyä lissää, löylyä lissää...

Tänään iski ompelukärpänen kunnolla. Ja kyllä olikin mukavaa pitkästä aikaa, ei meinannu malttaa lopettaa ollenkaan. Suorastaan ihanaa taas onnistua! (Olen purkanut kuudetta kertaa villahaalarin lahjetta, viimeksi tein jopa lahkeen valmiiksi ja sitten purin kokonaan - okei, se on ihan vauvakoossa, mutta palmikkoneuletta kuitenkin...)

Typy alkaa olla sen kokoinen, että nuo vauvapyyhkeet ovat jo hieman epäkäytännölliset. Ja tarviihan sitä nyt lapsella muutenkin olla saunatakki. Nyt on meidänkin neidillä.

Kaava Suuresta Käsityölehdestä 11-12/2004 (aamutakki), kokona 86 cm. Kaavassa oli koot 80 ja 92, joten piirsin sitten tuon välikoon ja iso on, kuten näkyy, menee takuulla pitkään, jos ei pesussa kauheasti kutistu. Hihat on taitettu kahteen kertaan. (Normaalisti neiti käyttää 80 cm vaatteita.)

Kankaat hain tänään Eurokankaasta ja heti piti tarttua hommiin. Kankaan väri ei alkuun ollut ittelle mieluinen, kun olisin hakenut pinkkä, mutta ihan kiva tästä tuli silti, värikään ei ole enää paha.

Takki on siis ihan perusfroteeta, hupun halusin väkisin vuorittaa vaaleamman keltaisella vohvelikankaalla, josta on sitten taskuun aplikoitu myös tuo tähti. Tiedän kyllä, ei saunatakin huppua vuoriteta, mutta halusin takkiin jotain erikoista. Nepparit on KAM:n.

Mukava kaava, mutta lehden ompelujärjestys oli mielestäni vähän hassu. Tykkään tuosta hupun mallista, nuo "korvat" on ihanat.

Takissa ei muuten ole saumaa tai muutakaan jekkua takana, se on vaan tuo kankaan taite, kun en ole takkia (tai kangastakaan) vielä pessyt.

Syrämmiä

Harjoittelin kasaan syrämmen, toisenkin het perään, rautalangasta väänsin. (Syrän sen tähären, että ovat vähän krouveja, ei oikein tohri sydämmiksi sanoa.)

Noh, ei tää nyt ihan rautalankaa ole, jotain koruaskarteluun tarkoitettua, hopean väristä, helposti taipuvaa. Ja sekaan vähän violetteja helmiä. Taustalle koruneula, niin saa vaikka takkiin kiinni.

Hauskaa näpräämistä. Näitä saattaapi syntyä vielä useampiakin. Jos sekaan sotkisi heijastinlankaa tms, jos sais samalla heijastimen. Tai jos jotain muuta muotoa... Tai ainakin eri värisiä... Ideoita olis... Oikeestaan tykkään kovastikin näistä, mun näköisiä...

Idea ja materiaalit on Sinellistä.

(Jos joku ehti lukemaan jo ennen kuin muokkasin, niin pikaisessti sit väänsin toisenkin, nopsaan syntyvät...)

Raitoja - osa 2

Lisää villasukkia ja langoille kyytiä. Yksvärisiä (perus)sukkia en vaan osaa kutoa, tuntuvat jotenkin niin kamalan tylsille. Kirjoneule ei ota luonnistuakseen minulta, aina joku lanka jää turhan kireälle, vaatisi harjoitusta. Siispä teen raitoja.


Oletan, että kaikki langat ovat seiskaveikkaa, vihreä on varmasti, muut ovat kirppislöytöjä ilman vyötettä, mutta harmaankin oletan olevan seiskaveikkaa, mustaa epäilen, laadun perusteella olisi kyllä Novitaa...

Tuo mustan ja vihreän yhdistelmä on aikas vinkeä, tuo vihreä tuo mieleen novitan Valovillen, (vaikka on ihan sitä Martta-vihreää). Muistelisin, että sen niminen, hohtavan neonvihreä lanka oli joskus kaupan. Kammosin sitä! Mutta jalassa sukat ovat ihan kivat.

Niin ja se tärkein, lankaa on kulunut näihin yhteensä vajaat 100g. Vaakani on kaikkea muuta kuin tarkka, joten tämän tarkempaa tietoa menekistä ei tähän hätään saa.

Tämä loppu meneekin sitten aivan otsikon vierestä, mutta haluan silti esitellä pari kaunokaista. Itse en ole näitä kukittanut, ostin kaupasta niin, että kukkavanat olivat kyllä, mutta ei kukkia vielä. Olen niin ylpeä, yleensä minulla tällaisissa nuput kuihtuvat, mutta nämä aukesivat. Eivätkö olekin kauniita? (Yllä brassia, alla cambria)

Raitoja

Lankavarastoni on kokenut hupenemista melkein 150g. Yksien miesten villasukkien verran.

Lanka on Novitan raidallista seiskaveikkaa, ostettu varmaan pari vuotta sitten. Suunnilleen samaa näkyi vieläkin kaupassa, mutta värit eivät ihan täsmänneet.

Yritin, tosissani yritin ja kerrankin onnistuin, sukista tuli tismalleen samankokoiset ja näköiset! Yleensä kun käsiala vaihtuu hitusenkin, niin kärjessä ei raidat täsmää. Nyt täsmää ja olo on onnellinen. Kehtaa lahjoittaa pois. Uskallan paljastaa, että pukinkonttiin menevät, kun olen 100% varma siitä, ettei sukkien saaja lue blogiani (ja jos nyt kumminkin sattuisi lukemaan, niin positiivisesti olisin yllättynyt, hyvin yllättynyt).

Laihdutuskuuri!

Lanka- ja kangaskassit ovat täyttäneet työhuoneeni. En päässyt lähellekään ompelukonetta ja juuri nyt ompeluttaisi vietävästi. Lankoja siivotessa pois tieltä ja lajitellessa samanmerkkiset ja -laatuiset omiin pusseihinsa, päätin siinä sivussa huvikseni katsoa, että paljonko on tullut hamstrattua. Siis tiesinhän, että paljon, mutta tarvitsin jonkun konkreettiset lukeman, vaikkapa määrän kiloissa.

Äitini kertoi törmänneensä joskus blogiin, jonka kirjoittajalla oli 19 kg lankoja. Nauroin, että eihän sellaista määrää kukaan voi hamstrata, sehän vie jo yhden huoneen talosta. Köh, köh! Voipas... Hienosti päästiin täälläkin yli 19 kg:n ja jätin laskematta ja punnitsematta pienet lankanyssäkät ja kerien jämät ja ehkä olen hajauttanut lankoja vielä muuannekin, että jossain saattaa olla vielä joku laskematon nyssykkäkin...

Nyt alkoi laihdutuskuuri lankavarastossa! Pakko kutoa nuita pois. Kuvaa en taida kehdata laittaa lankakassivarastostani...

Kiinnostuneet voivat seurata laihikseni kehitystä sivupalkista.

"Salaisia hommia"

Hiljaista on ollut käsityörintamalla, mutta elossa ollaan. Odotan kovasti isännän lupaamaa ompelupäivää, jotta saisi silläkin saralla jotain valmiiksi, ideoita ja kankaita olisi kyllä.



Puikoilla on ihanaa Hjerte Garnin Merino Silk -lankaa tumman violetissa (seassa ehkä ripaus sinistäkin) värissä (värinumero 8629). Lanka on 60% merinovillaa, 20% silkkiä ja 20% bambua, sanomattakin selvää, että ihanan pehmoista on. Taitaapi olla tilattu joskus täältä.

Meidän kameralla ei saa kunnon kuvia millään. Värit ovat ihan metsässä, ylin kuva on lähinnä, mutta senkin pitäisi olla paljon tummempi, oikeastaan väri on tumma luumu.

Tässä vaiheessa ei sen enempää tietoja tästä työstä, koska saattaapi päätyä joululahjaksi, jos kostutus poistaa pienoiset käsialan vaihtelut... Muutoin saan tämän pitää itse...