Kaikenlaista pientä

Toisinaan tekee mieli ommella jotain turhempaa, vaikka kaikkea tärkeääkin olisi jonossa. Juuri tällaisia välipalaompeluksia on syntynyt tässä matkan varrella, joskin on ihan oikeitakin  ompeluksia, mutta julkaisen ne tuossa vähän myöhemmin.

Ompeluhuoneessa pitkään tilaa viemässä pyörineet pötkötyynyt saivat uudet pääliset ja pääsivät lastenhuoneeseen tyttöjen leikkeihin. Ja minä sain tyynyjen verran lisätilaa koppiini.

Sitterinpäälisen ylijäämäkankaasta syntyi tyynynpäälinen tyttöjen leikkihuoneeseen. Tässä tyynyssä olikin alkujaan todella epäkäytännöllinen, ainoastaan kemiallisen pesun kestävä, villaisen oloinen ja kaikki koirankarvat keräävä, mutta ihan nätti päälinen. Se on nyt heippa, sille pääliselle! Toinen puoli tyynystä on täysin punainen.

Meillä on viimeaikoina leivottu urakalla, pakastin täyttyy herkullisista korvapuusteista, voisilmäpullista ja tavallisista pullista. Tytöt ovat jo aika hyviä leivontapuuhissa, Pirpana varsinkin. Yleensä annankin Pirpanan tehdä puolet taikinasta pulliksi. Eihän niistä ihan täysin pyöreitä tule, mutta eipä se makua haittaa, uunikin korjaa paljon pieniä kauneusvirheitä ja on tuon melkein nelivuotiaan pullissa enemmän henkeä, kuin kaupan pakesteissa. Mutta ihan olen kyllä aikonut tuleville vieraille Pirpanan tekemiä pullia laittaa tarjolle. Pikkusisko on myös innokas osallistumaan, mutta häneltä on puuttunut essu. Eipä puutu enää! Laatikoista löytyi juuri sopiva palanen Marimekon puuvillaa ja väreihin sopivaa kanttinauhaa. Olenkin aina sanonut, että varastoja pitää olla, jos jotain tekee ja harrastaa!