Pirpanalle villahaalari ja pikkusiskolle pöksyt

Joskus asiat ovat niin yksinkertaisia, että ei jaksa edes ajatella ja sitten mönkään menee. Ette usko, tai uskotte varmaan, että tämä villahaalari on tehny pariin kertaa. Olen melkein joka sauman purkanut kertaalleen, osan useampaankin kertaan.

Ihan ensitöikseni ompelin kummastakin haalarin puolikkaasta samanlaiset, takasaumaa yhdistettäessä ihmettelin, kun ei täsmää, ei täsmää ei, kun on kaksi tismalleen samanlaista puoliskoa. Ei auttanut kuin purkaa toinen ja ommella uudelleen. Noh, sitten kimpaantuneena kasasin haalarin nopsaan uudelleen, ompelin resorit ja vetoketjun. Ihmettelin vetoketjua kiinnittäessä, että tuleepas se korkealle, että olisihan tähän voinut laittaa kymmenen senttiä pitemmän vetoketjun. Ompelin kuitenkin kiinni ja tikkasin kauluksen kahteenkin kertaan, että tuli hyvä. Siinä sitten tyytyväisenä mallailin haalaria ja aloin ihmettelemään, miksi kaulus on edestä korkeampi kuin takaa. Minä pöllö ompelin vetoketjun haalarin taakse. Ja ei kun purkamaan... Tietty sitten päätin käyttääkin resorin jämät kaulukseen, koska purkaessa sain tietenkin reiän edelliseen ja tämä olikin kinkkinen tikattava, kaulus on ommeltu kolmeen kertaan (aina alapuoli luiskahti pois alta). Että näin, tässä on haalaria kerrakseen...

Stailaus (liian pieni pipo) on Pirpanan käsialaa. Autoin kyllä nauhojen solmiamisessa neidin pyynnöstä.

Kangas on merinovillaneulosta Myllymuksuilta ja resori merinovillaribbiä samasta paikasta. On muuten sitten äärimmäisen ikävää purettavaa, tikki uppoaa niin nätisti pehmeään neulokseen, joka on vielä hyvin herkkää reikiintymään.. Kaava on sama tuttu Suuren käsityölehden (9/2008) kaava, jota olen ennenkin käyttänyt. Koko on 98, näyttää hivenen suurelta, mutta meneepähän koko talven. Kaavan mukaan kangasta tarvitaan 1,25m, mutta pärjäsin metrillä, kun leikkasin takakappaleen väärinpäin. Ei ollut vaihtoehtoja, kangasta oli vain se metri, jonka olin tilannut aikoja sitten kaappiin marinoitumaan. Kauluksen tein ohjeesta poiketen resorina, kun tuo kaulanaukko on aika leveä.

Ja tällaiset velourpökät on ollu valmiina jo hetken tuolle Miisulle. Kaava on mukavan väljä Ottobre Designin kaava lehdestä 1/2006. Pirpanaaa varten piirsin aikoinani kaavan kaverin lehdestä, mutta malli ei ollut paras tuolle hoikkeliinille, Miisu sen sijaan on normipainoinen ja housutkin hällä kivemmat. Lastenvaatemakukin on muuttunut esikoisesta, joten nämä leveät tuntuvat muutenkin kamalan kivoille.